Damien Kingsburyn mukaan Indonesian armeija voi halutessaan mitätöidä saavutetut neuvottelutulokset.

Helsingissä järjestettyjä Indonesian hallituksen ja Vapaa Aceh -liikkeen GAM:n välisiä rauhanneuvotteluita on seurattu maailmalla tarkasti, ja odotukset rauhan saamiseksi yli 30 vuotta vuotta kestäneen sodan jälkeen ovat suuret. Toisella neuvottelukierroksella helmikuussa edistyttiin suurin askelin. Ratkaiseva tekijä lukkiutuneen tilanteen laukeamisessa oli uusien käsitteiden käyttöönotto.

”Kun pääsimme yhteisymmärrykseen termien ja käsitteiden vaihtamisesta, pystyimme vaihtamaan myös neuvoteltavien asioiden sisältöjä. GAM ei voi hyväksyä heille epäedullista erityisautonomiaa. Indonesialaiset puolestaan suhtautuvat varauksella esimerkiksi kansainvälisen yhteisön väliintuloon alueella. Kun nämä termit vaihdettiin itsehallinnoksi (self-government) ja ulkopuoliseksi monitoroinniksi (external monitoring), pääsimme keskustelemaan asioista ja niiden sisällöistä ikään kuin puhtaalta pöydältä”, valottaa australialainen Deakinin yliopiston tutkija Damien Kingsbury. Kingsbury osallistui helmikuussa GAM:n neuvottelutiimiin.

Suuri edistysaskel on vaatinut myönnytyksiä molemmilta. ”Kysymys on kompromissista. GAM ei ole luopunut itsenäisyyden tavoittelusta, vaan on luvannut jättää itsenäisyysvaatimuksen pois näistä neuvotteluista. Indonesia puolestaan on luvannut harkita tarjoamansa itsehallinnon uudistamista”, kertoo Kingsbury.

Armeijan rooli ratkaiseva

Monia vaikeita taloudellisia ja poliittisia kysymyksiä täytyy vielä ratkaista, ennen kuin minkäänlaista sopimusta voidaan allekirjoittaa, muistuttaa Kingsbury.

”Mutta se, että näistä asioista edes keskustellaan, on mielestäni erittäin suuri saavutus.”

Rauhan tiellä on vielä silti suuria esteitä. Yksi suurimmista kysymyksistä on Kingsburyn mielestä Indonesian armeijan rooli. Asevoimat on uhannut täysimittaisella sodalla, jos neuvottelut epäonnistuvat. Armeija on jatkanut hyökkäyksiään neuvottelujen ja avustustöiden aikana tsunamin pahoin ruhjoneessa Acehissa.

”Suurin ongelma on, että armeija ei ole täysin siviilihallinnon alaisuudessa. Asevoimat voivat halutessaan mitätöidä saavutetut neuvottelusopimukset ja päättää olla noudattamatta niitä. Toinen kysymys on, että armeija on haluton luopumaan Acehin konfliktista omien liiketaloudellisten intressiensä vuoksi”, Indonesian asevoimien tutkimukseen erikoistunut Kingsbury kertoo.

Otteiden koventumisesta antoi viitteitä Indonesian päätös häätää suurin osa kansainvälisistä avustusjoukoista ja ulkomaiset toimittajat Acehin alueelta maaliskuun loppuun mennessä. Myös ulkomaisille tutkijoille on langetettu maahantulokieltoja helmikuisten neuvottelujen jälkeen.

”Mielestäni tämä kertoo selvästi, että Indonesian armeija ei halua löytää tälle konfliktille poliittista ratkaisua. He haluavat jatkaa sotaa ja saada samalla myös osansa jälleenrakennukseen varatuista rahoista”, Kingsbury painottaa.

Rauhanneuvotteluiden etenemiseen vaikuttavat suuresti myös Indonesian sisäpoliittiset kiemurat. Paljon on kiinni viime syksynä valitun uuden presidentin Susilo Bambang Yudhoyonon vaikutusvallasta, uskoo Kingsbury.

”Nämä neuvottelut testaavat hänen kykyään toimia presidenttinä. Presidentin valtaoikeuksia on kavennettu ja hän on entistä riippuvaisempi parlamentilta saamastaan tuesta. Parlamentti ei kuitenkaan ole suhtautunut kovin suopeasti näihin rauhanneuvotteluihin, ja kovemman linjan kannattajilla on paljon vaikutusvaltaa Jakartassa.”

Kansan tuki tarpeen

Myös GAM:lla on paljon pelissä. Heidän täytyy saada kansan tuki ratkaisuilleen ja varmuus siitä, riittääkö itsehallinto vuosia itsenäisyyden puolesta taistelleille.

”Kaikista neuvotteluissa sovituista asioista täytyy acehilaisten saada sanoa mielipiteensä vapailla vaaleilla. GAM:n johdon on on myös pidettävä mielessä, että saavutettu neuvottelutulos ei loukkaa niiden tuhansien ihmisten muistoa, jotka ovat menettäneet henkensä itsenäisyysvaatimuksen puolesta”, Kingsbury kertoo.

Myös kansainvälisen yhteisön tulee kantaa vastuunsa.

”Täytyy muistaa, mitä tapahtui Itä-Timorin kansanäänestyksen aikaan vuonna 1999, jolloin Indonesian armeija ja puolisotilaalliset joukot tappoivat ja raiskasivat tuhansia siviilejä. Samanlaisten tapahtumien uusiutuminen on pystyttävä estämään”, painottaa Kingsbury, joka oli paikan päällä todistamassa väkivaltaisuuksia.

Kingsbury itse laittaa kaiken tietotaitonsa ja kokemuksensa peliin rauhan saavuttamiseksi.

”Minun roolini on auttaa GAM:aa löytämään rauhanomainen neuvotteluratkaisu. Voin esittää ideoita ja ratkaisuja sekä selventää näiden kysymysten taustoja, joista minulla on koulutukseni vuoksi asiantuntemusta. GAM:n johto tekee kuitenkin itsenäisesti kaikki päätökset.”

Tutkija päätyi sissiliikkeen neuvonantajaksi sattumalta.

”Tapasin GAM:n edustajia tutkimustöideni vuoksi. Keskustelimme vaihtoehtoisista tavoista lopettaa konflikti. Kun nämä neuvottelut tulivat ajankohtaisiksi, he pyysivät minua mukaan. Mielestäni on turhaa esittää ideoita, jos niitä ei ole valmis kokeilemaan käytännössä”, kertoo Kingsbury.

Presidentti Martti Ahtisaaren johtamat rauhanneuvottelut jatkuvat Helsingissä 12-17. huhtikuuta.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 4/2005