Pako onnelaan tulee kalliiksi

Jopa lähes 100 000 laitonta siirtolaista kulkee vuosittain Slovenian läpi Italiaan, eikä Slovenian EU-jäsenyys ole määrää supistanut.

Kaukaa katsottuna näyttää siltä kuin keskellä koillisitalialaista peltoa törröttäisi ruostunut punavalkoinen lipputanko, josta on nuppi irronnut. Ajan lähemmäksi pölyistä hiekkatietä, joka kiemurtelee peltovainioiden lävitse. Lipputanko paljastuu rajapuomiksi, joka on nostettu ylös.

Puomin vieressä on tyhjä ikkunallinen rajavartijan koppi. Molemmin puolin puomia kiemurtelee ruosteinen piikkilanka, joka uppoaa välillä maan sisään, kiemurtelee uudelleen maanpinnalle ja jatkuu sitten kaukaisuuteen.

Tämä on yksi Italian ja Slovenian raja-asemista Gorizian provinssissa 50 kilometriä Triestestä pohjoiseen. Raja-asema sijaitsee kilometrin verran Gorizian kaupungin rajan pohjoispuolella. Italian puolella rajaa on peltoa ja muutama teollisuushalli, Slovenian puolella pari taloa, joiden takana kohoaa metsäinen vuorenrinne.

Lähellä kulkee rajajoki Isonzo (sloveniaksi Soca), jonka syvään ja jyrkkärantaiseen uomaan on hukkunut monta rajanylittäjää.

”Viime viikolla näimme puolen yön jälkeen joella lautan, jossa oli kaksi miestä. Kun miehet havaitsivat meidät, he hyppäsivät jokeen. Toinen piruparoista ei osannut uida vaan hukkui. Toisen poimimme talteen alajuoksulta. Tällaista sattuu vähintään kerran pari kuussa”, ylikonstaapeli Giulio Felluga kertoo.

Rikollisliigat asialla

Italian koillisraja on yksi Balkanilta tulevien laittomien siirtolaisten maahantuloreiteistä. Oikeastaan reittejä on useita, sillä 270 kilometriä pitkän rajan yli kulkee kymmeniä hiekkateitä, joita pitkin laittomat siirtolaiset siirtyvät salakuljettajien ohjaamina tai kuljettamina syvemmälle Euroopan unioniin. Slovenian vastaiselta rajalta siirtolaiset matkustavat junalla tai salakuljettajien autoilla muualle Italiaan. Osa jatkaa matkaansa luoteeseen Itävaltaan ja sieltä edelleen Saksaan.

Laittomien siirtolaisten joukossa on naisia ja tyttöjä, jotka päätyvät prostituoiduiksi Pohjois- ja Keski-Italian suuriin kaupunkeihin. He ovat peräisin lähinnä Balkanilta, Romaniasta ja Ukrainasta.

Serbialaiset ja bosnialaiset rikollisliigat hallitsevat ihmisten salakuljetusta Koillis-Italiassa. Romanialaiset ovat tosin viime vuosina saaneet jalansijaa alueella.

Jatkuvasti vaihtuvat reitit

Ihmisten salakuljettaminen Balkanilta Slovenian kautta Italiaan, Itävaltaan ja muualle EU-maihin on tuottoisaa liiketoimintaa. Laittomasti EU-alueelle pyrkivä siirtolainen joutuu maksamaan matkastaan salakuljettajalle 1 000-1 500 euroa.

Kiinasta matka Italiaan ja laiton rajanylitys maksavat jopa 10 000 euroa. Hinta on niin kova, että moni ei pysty sitä etukäteen maksamaan. Näin he joutuvat mukaan rikollisjärjestöjen pyörittämään huumekauppaan tai prostituutioon.

”Tämä on iso ongelma, ja se kasvaa koko ajan. Meidän on pystyttävä puuttumaan siihen nykyistä paremmin. Se vaatii pikemminkin lisää viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kuin rahaa”, Gorizian rajavartiopiirin päällikkö Luigino Amorosa arvioi.

Ihmisten salakuljetus on vähentynyt Italian ja Slovenian rajalla huippuvuosista 2000-2001, jolloin yli 30 000 ihmistä ylitti vuosittain rajan laittomasti. Nykyään laittomia rajanylittäjiä on 6 000-8 000 vuodessa. Määrä ei ole muuttunut Slovenian vajaan vuoden pituisen EU-jäsenyyden aikana.

”Salakuljettajat vaihtavat reittejä koko ajan. Tällä hetkellä yksi suosituimmista on pohjoinen reitti Itävallan kautta EU-alueelle. Osa laittomista siirtolaisista siirtyy sieltä myös Italiaan”, komisario Marco Fabre Koillis-Italian rajavartioston esikunnasta kertoo.

Fabren mukaan koillisraja ei ole ihmiskaupan pääreittejä Italiaan. Naisia ja tyttöjä salakuljetetaan koillisrajaa enemmän etelästä ja toisaalta pohjoisesta, Itävallan vastaisen rajan kautta.

Italiassa on eri arvioiden mukaan 20 000-40 000 ulkomaalaista prostituoitua. Heistä noin kymmenesosa on alaikäisiä.

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2005

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!