Argentiinalaisella Mar del Platan rautatieasemalla käy kuhina. Amerikan huippukokouksen vastakokoukseen puksuttava ALBA Express -erikoisjuna on juuri saapumaisillaan asemalle. Poliittisessa junassa matkaavat jalkapallolegenda Diego Maradona, Nobel-rauhanpalkittu Adolfo Pérez Esquivel ja bolivialainen kokankasvattajien johtaja Evo Morales. Kansa haluaa nähdä vilauksen sankareistaan ja tungeksii asemalla.
ALBA Express ei ole mikä tahansa juna: se symboloi kansalaisyhteiskunnan kapinaa Amerikan vapaakauppa-aluetta FTAA:ta (espanjaksi ALCA) vastaan. ALBA (Amerikkojen bolivarilainen vaihtoehto) on Venezuelan presidentti Hugo Chávezin tuore vastaveto Yhdysvaltojen ajamalle vapaakauppa-alueelle. Chávez tähtää latinalaisamerikkalaiseen integraatioon, joka lähtee ruohonjuuritasolta ja toimii uusliberalismin, globalisaation sekä vapaakaupan vastavoimana.
”FTAA ei ole Latinalaiselle Amerikalle oikea ratkaisu. Se merkitsisi kuolemaa kansoillemme”, Chávez julistaa.
Ristiriitaiset unelmat Amerikkojen tulevaisuudesta jakoivat huippukokouksessa mantereen kahtia. Yhdysvaltojen lisäksi vapaakauppa-aluetta kannattavat Meksiko, Chile ja Karibian maat, joilla on kahdenvälisiä kauppasopimuksia Yhdysvaltain kanssa. Päävastustajia puolestaan ovat Venezuelan ohella Mercosur-alueen maat Argentiina, Brasilia, Uruguay ja Paraguay.
”FTAA on kuollut”
FTAA:n perusajatus on Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen Naftan, johon kuuluvat Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko, laajentaminen koko Amerikkaa koskevaksi. FTAA:sta tulisi 800 miljoonalla asukkaalla ja 11 biljoonan dollarin kansantuotteella maailman suurin vapaakauppa-alue. Neuvottelut aloitettiin vuonna 1994, ja sopimuksen oli määrä astua voimaan viime tammikuussa. Talous- ja sosiaalikriisit useissa Latinalaisen Amerikan maissa ovat kuitenkin saaneet maat varpailleen vapaakaupan suhteen.
”Nafta on Yhdysvaltain strategia, jolla se varmistaa öljyn, veden ja raaka-aineiden kontrollin Kanadassa ja Meksikossa. FTAA kontrolloisi vastaavasti latinalaisamerikkalaisten maiden taloutta, politiikkaa ja elämää, emmekä voi suostua moiseen”, kritisoi uruguaylaisen Solidarios-kansalaisjärjestön puheenjohtaja José García Fajardo.
FTAA:n vastustajat pelkäävät, että Yhdysvaltojen ja Kanadan suuryritykset pääsevät vapaasti koko mantereen markkinoille. Köyhien maiden talous heikkenee entisestään, kun paikalliset yritykset jäävät alakynteen globaalien kilpakumppaniensa rinnalla. Arvostelijoiden mukaan FTAA pönkittää Yhdysvaltojen ylivalta-asemaa ja lopettaa Latinalaisen Amerikan yhdentymiskehityksen.
Huippukokouksessa ei lopulta päästy aiheesta yksimielisyyteen, ja loppuselvitykseen kirjattiin kaksi eri näkemystä. FTAA:n puolustajat haluavat ottaa asian uudestaan esille tulevana vuonna, mutta vastustajat vaativat neuvottelujen siirtämistä myöhemmäksi. Argentiina ja Brasilia eivät suostu aloittamaan neuvotteluja, ennen kuin Yhdysvallat on lakkauttanut omille viljelijöilleen maksamansa maataloustukiaiset, jotka haittaavat kehitysmaiden vientiä.
Vapaakauppa-alueen vankin vastustaja Hugo Chávez on puolestaan varma, että marraskuisen huippukokouksen agenda jää viimeiseksi, jossa FTAA otetaan esille.
”FTAA on kuollut, ja Mar del Plata on sen hauta. Amerikan kansat hautasivat sen”, heitti vastakokouksessa kaksi tuntia puhunut Chávez.
Käännös: Johanna Pohjola
Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2005