Andrea Arcelle Mate on sosiaalinen tapa, eikä hän pidä sen juomisesta yksin.
 

Denise Pietragallo imaisee vesipiippua muistuttavan kurpitsakupin tyhjäksi. Hän ojentaa astian Pablo Acquistolle, joka kaataa siihen termospullosta vettä ja antaa eteenpäin Mercedes Ceballekselle. Ceballes nauttii juomansa, hymyilee ja palauttaa kupin jälleen Acquistolle.

Sama rituaali toistuu joka kerta, kun kaverukset tapaavat. Kurpitsakupponen sisältää yerba matea, Argentiinan suosituinta ja sosiaalisinta yrttiuutejuomaa.

””Matea ei juoda janoon tai siksi, että se olisi erityisen hyvää. Sitä juodaan sosiaalisesti. Mate on ystävyyden tunnus ja tapa jakaa yhteinen hetki”, Pietragallo selittää.

Kitkeränmakuisen juoman peruspiirre on se, että sitä juodaan vuorotellen samasta kupista. Yksi henkilö toimii juoman säätelijänä eli cebadorina. Hän juo ensimmäisen maten itse ja täyttää sitten kupin jokaiselle vuorollaan.

”Jotkut pitävät samalla pillillä juomista epähygieenisenä, mutta se on olennainen osa maten olemusta. Kehotus jakaa jotain niin intiimiä on suurin mahdollinen kunnia, sillä se viestii luottamuksesta”, Acquisto valaisee.

Yksin tai yhdessä

Cebadoriksi päätyy yleensä se, joka kutsuu seurueen koolle, mutta joskus yksinkertaisesti se, joka sattuu tarttumaan pannuun tai termospulloon ensimmäisenä. Vaativassa tehtävässä ei ole kyse pelkästä kupin mekaanisesta täyttämisestä, vaan juoman säilyttämisestä maukkaana. Vesi ei saa olla liian kuumaa, jolloin kupissa oleva yerba eli yrtti palaa. Osa yerbasta on jätettävä kuivaksi, jotta maku säilyy.

”Pahinta, mitä cebador voi kuvitella, on läpeensä kostunut yerba tai jäähtynyt vesi. Sellaisen maten tarjoaminen merkitsee välinpitämättömyyttä”, Acquisto kertoo.

Yerba mate on argentiinalaisen jokapäiväinen seuralainen. Vuosikulutus 36 miljoonan asukkaan maassa on seitsemän ja puoli kiloa henkeä kohti, seitsenkertaisesti kahviin verrattuna. Juomaa siemaillaan niin kotona, koulussa, työpaikalla kuin puistossakin. Termospullo ja matekuppi kainalossaan kulkevat ihmiset ovat yleinen näky etenkin maaseudulla.

”Tulen luoksesi juomaan parit matet” tai ”laita pannu tulelle” eivät ole harvinaisia puhelinsoittoja maassa, jossa juoma symboloi sosiaalista kanssakäymistä. Siinä missä sen yhteisjuominen merkitsee integraatiota, on yksin juomisessa kyse meditaatiosta. Mate rentouttaa ja virkistää mieltä, ja sitä markkinoidaankin opiskelijan ihannejuomana.

”Maten vaikutus on täysin päinvastainen kuin televisiolla. Se saa juttelemaan, kun on seurassa ja ajattelemaan, kun on yksin”, vitsailee ravintotieteilijä Maria Grassini.

Sosiaaliluokkien sovittelija

Yerba mate on peräisin nykyisen Paraguayn alueen guaraní-intiaaneilta, jotka käyttivät sitä monipuolisesti ravintona ja lääkkeenä. Mantereen valloituksen yhteydessä katolinen kirkko kytki juoman pakanuuteen ja teki siitä poliittisessa ideologiassaan syntisen paheen. Lisäksi matetauot veivät intiaanien työaikaa.

”Paholaisen yrtti” kiellettiin, kunnes jesuiitat huomasivat 1600-luvulla sen lisäävän intiaanien työkykyä. Jesuiitat alkoivat ahneuksissaan viljellä yerbaa, ja monopoliaseman myötä intiaanit joutuivat pahimmassa tapauksessa ostamaan itse viljelemäänsä yrttiä.

Osa vainotuista intiaaneista siirtyi asteittain etelämmäs pampalle, ja matesta muodostui lopulta gaucho- eli karjapaimenkulttuurin symboli. Koko kansan lemmikki siitä tuli vasta 1900-luvun alkupuoliskolla, kun Argentiinaan muuttaneet eurooppalaiset siirtolaismassat omaksuivat juoman käytön. Mate levisi maaseudulta kaupunkeihin ja saavutti suuren suosion erityisesti ala- ja työväenluokkien parissa.

Nykyään yerba mate kattaa kaikki kansankerrokset. Eliitti ja ylempi keskiluokkakin juovat sitä mutta erottautuvat kalliimmilla ja koristeellisimmilla astioilla. Grassinin mukaan yrtin kulutus on pysynyt samana, vaikka sen kilohinta tuplaantui kaksi vuotta sitten neljään pesoon (reilu euro). Kulutuksen on myös laskettu kasvavan aina kriisiaikoina, jolloin matesta tulee monelle ravinnon korvike.

”Yerba on ainoa asia, jota löytyy jokaisesta argentiinalaiskodista. Inflaatiosta, nälästä, diktatuurista, köyhyydestä ja talouskriisistä riippumatta sitä on aina”, Grassini sanoo.

Sosiaaliluokkien tasa-arvoisuussymbolin tuotannossa vallitsee kuitenkin valtava epätasa-arvo. 80 prosenttia yerbakilon tuotosta menee erilaisille välikäsille, mutta yrtin viljelijät, tareferot, raatavat pelloilla nälkäpalkalla kukonlaulusta auringonlaskuun. Argentiinan maataloustyöntekijäin liiton UATRE:n mukaan suurin osa 40 000 tareferosta työskentelee pimeästi ja 15 000 sinnittelee toimeentulon rajoilla.

Tareferon keskimääräinen kuukausiansio on 500 pesoa (alle 150 euroa), mutta palkka maksetaan kerättyjen kilojen mukaan. Yhdet kerääjäkädet riittävät hädin tuskin päivän ruoka-annoksen hankkimiseen, joten monet tareferot ottavat perheensä mukaan pellolle. UATRE arvioi viljelyn työllistävän täyspäiväisesti jopa 25 000 kouluikäistä lasta.

”Se, joka tekee eniten töitä, ansaitsee yhä vähiten”, tokaisee yerban kuivaamotyöntekijä Eugenio Alegre. ”Tareferot elävät kädestä suuhun ja lapset jättävät koulun kesken, jotta kansa saa matensa.”

Yhteisöllisyys on suhteellista

Yerbatuotannon epäkohdat eivät voisi olla kauempana Acquiston, Ceballesin ja Pietragallon leppoisasta puistohetkestä. Kolmikon suurin ongelma on löytää paikka, jossa termospullon voi täyttää kuumalla vedellä. Lisävaikeuksia tuottaa tosin myös se, että Pietragallo on tottunut juomaan matensa sokerin kanssa, muut ilman.

Acquiston ja Ceballesin mielestä sokerilitkijät ovat lälläreitä.

”Koska oikein opit juomaan oikeaa matea?”, vitsailevat he ystävälleen.

Yleensä matea juodaan tuttujen kesken. Joskus sen avulla tutustuu myös uusiin ihmisiin, kun joku tulee pyytämään matea. Teoriassa jakaminen on ihanne, käytännössä sitä sovelletaan tilanteen mukaan. Monet myöntävät, etteivät jakaisi matea henkilöiden kanssa, joiden tietävät olevan vakavasti sairaita, kuten Hiv:n kantajia. Yhteisöllisyydestä kieltäytymiseen on kuitenkin keksittävä tahdikkaampi syy.

”Jos joku hampaaton, epäilyttävä huliviliveikko tarjoaa minulle matea, valehtelen, etten juo lainkaan. Jos taas en halua jakaa mateani sanon, että termospullosta loppui vesi”, Ceballes paljastaa.

Kodittomien asuntolassa työskentelevä Mariana Biaggio juo matea työkavereittensa kanssa, muttei asiakkaiden. Syynä ovat asiakkaiden vakavat terveysongelmat.

”Tunnen kuitenkin piston sydämessäni, kun mukava asiakas tulee juttelemaan juuri kesken matesession”, hän kertoo. ”Maten olemus vaatii tarjoamaan, mutta järki sanoo ei.”

Konflikti ratkaistaan kohteliaasti: matenjuonti joko keskeytetään siihen asti, että asiakas poistuu, tai tarjotaan hänelle matea ja pestään kuppi sen jälkeen.

On myös argentiinalaisia, jotka hygieniasyistä kieltäytyvät kokonaan maten yhteisöllisyydestä. Benita Britez kuuluu siihen pieneen vähemmistöön, joka juo matea vain yksin tai sellaisten kanssa, jotka pyyhkivät pillin vuoronsa jälkeen.

”Minua pilkataan itsekkääksi individualistiksi”, hän nauraa. ”En kuitenkaan välitä, sillä rakastan matea. Mate on minulle jokapäiväinen kumppani ja ystävä, joka ei petä koskaan.”

Matessa on mineraaleja

Yerba mate, tuttavallisemmin mate on yrttiuutejuoma, jota juodaan Argentiinassa, Uruguayssa, Paraguayssa ja Etelä-Brasiliassa. Mate tarkoittaa sekä itse juomaa että astiaa, josta sitä nautitaan suodatinpillillä (bombilla).

Sana tulee ketsuankielisestä, kurpitsaa tarkoittavasta sanasta matí. Ensimmäiset juoma-astiat valmistettiin nimittäin kurpitsasta.

Teetä muistuttavaa vihreää yrttiä (yerba) valmistetaan subtrooppisen yerba mate -puun (ilex paraguariensis) kuivatuista lehdistä.

Yerba mate sisältää vitamiineja ja mineraaleja sekä vaikutuksiltaan kofeiinin tapaista mateiinia. Juoma virkistää mieltä, lisää energiaa, vie näläntunteen ja vauhdittaa ruoansulatusta. Se ei kuitenkaan aiheuta kahvin tavoin unettomuutta.

Matea saa myös teepusseissa (mate cocido). Kesäisin yleinen muoto on kylmänä nautittava tereré.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2005