Raili Mikkanen: Elefantti joka luuli olevansa puhveli.
Kirjailija-toimittaja Raili Mikkasen lapsille ja nuorille suuntaama tietokirja Elefantti joka luuli olevansa puhveli kertoo eteläisen Afrikan lapsista, eläimistä, luonnosta, kulttuurista ja vähän myyteistäkin. Tässä kirjassa Afrikka tarkoittaa Zimbabwea.
Hararen köyhälistökortteleissa asuvien sisarusten, Chipon ja Marthan, tarina kerrotaan koskettavasti eikä arkaluontoisiinkaan asioihin kuten aidsiin, orpouteen, köyhyyteen, lasten hyväksikäyttöön ja kuolemaan pelätä puuttua.
Kirjan muut tarinat, Olemme kaikki kotoisin Afrikasta, Orpoeläintarhassa, Conrad ja marimba, Ianin onnenpäivä ja Elefantti joka luuli olevansa puhveli sidotaan löyhästi yhteen. Kutakin tarinaa seuraa pieni tietopaketti Afrikan suurista villieläimistä. Norsu, leijona, sarvikuono, seepra, kirahvi ja puhveli tulevat esitellyiksi kiinnostavasti. Mutta eläinesittelyjen ripottelu tarinoiden väliin tekee kerronnasta hieman sekavan.
Viehättävän tarinaidean ympärille rakennetun kirjan valokuvakuvitus on mielestäni väritön, vaikka Afrikka, jos mikä, on valon ja värien manner. Väriläiskiksi on tekaistu mitäänsanomattomia abstraktiokuvioisia sivuja. Niiden sijaan olisin mieluummin katsellut Afrikan, Zimbabwen näkymiä tai vaikkapa kuvia eläimistä, joista on tehty tietopaketti.
Tietokirjaksi luokitellusta opuksesta olettaisi löytyvän kiinnostavamman ja korkeatasoisemman kuvavalinnan eikä tekstissäkään saisi olla asiavirheitä. Finlandia Junior -ja Topelius-palkitulta tekijältä odottaa myös huolitellumpaa kieliasua.
Maahanmuuttajien ala-asteikäisille lapsille iltapäiväkerhoa vetävä ystäväni selailee Elefantti-kirjaa: jospa tätä voisi lukea yhdessä afrikkalaistaustaisten lasten kanssa? Mutta hän toteaa, ettei kirja sovi ainakaan pienille lapsille emmekä me vähän vanhemmat lukijatkaan oikein innostuneet.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 10-11/2005