"Antakaa minun olla oma itseni"

16-vuotiaan Keramin ensimmäinen koulupäivä alkoi tänä syksynä ikävissä merkeissä. Tyttö vietiin heti portilta suoraan rehtorin puhutteluun.

Syy selvisi pian: Keramilla oli päässään huivi, sama, jota hän oli käyttänyt jo kolme vuotta.

”Se ei koskaan ollut ollut ongelma”, Keram ihmettelee. Mutta kesällä voimaan tullut laki, joka kieltää näkyvät uskonnolliset symbolit, teki siitä ongelman.

Keram ei ollut varautunut lakiin koko viime talven kestäneestä mediakeskustelusta huolimatta. ”En todellakaan uskonut, että huiviin kiinnitettäisiin huomiota. Sehän on huomaamaton!”

Keram käyttää pelkät hiukset peittävää tiukkaa huivia, joka sidotaan nutturalle niskaan.

Huivi mikä huivi, totesi rehtori ja määräsi Keramin päivystyssaliin. Luokkaan hänellä ei ole ollut asiaa.

”Kopioin oppitunnit kavereilta ja yritän opiskella omin päin, vaikka se onkin aika tylsää. Jotkut opettajat antavat minulle erikseen läksyjä, etten tipu kärryiltä”, lukion ensimmäistä luokkaa tuplaava tyttö kertoo.

Huivia hän ei aio riisua, rehtorin kehotuksista huolimatta.

”Olen käyttänyt sitä jo kolme vuotta, se on osa minua ja intimiteettiäni. En voi uhrata uskontoani opintojen takia.”

Tytön pakistanilaiset vanhemmat toivoisivat koulunkäynnin jatkuvan, mutta kunnioittavat Keramin päätöstä. Hekin tietävät ennen pitkää joutuvansa rehtorin puhutteluun, sillä Keramia uhkaa koulusta erottaminen.

Toistaiseksi Keram tulee joka aamu kouluun ja istuu päivät yksikseen päivystyssalissa. Kavereita hän näkee välitunneilla.

”He eivät ymmärrä ollenkaan, miksi huivistani on noussut tällainen haloo.”

Keram on jo valmistautunut erottamiseen ja suunnittelee opiskelevansa kirjekursseilla tai ilmoittautuvansa yksityiseen kouluun, jossa huivit sallitaan. Syyslukukaudelle se on kuitenkin jo liian myöhäistä.

”Toivon jaksavani ylioppilaskirjoituksiin asti”, korkeakouluopinnoista haaveileva Keram huokaa ja kuohahtaa sitten: ”Koko ajan puhutaan integraatiosta, mutta minä integroituisin parhaiten, jos minun annettaisiin olla oma itseni.”

 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!