Paistettuja nuudeleita, kasvis-pähkinäsalaatteja, grillattua kanaa, hiillostettua kalaa, tempeä, tofua, tulisia keittoja. Jaavalaisten katukeittiöiden häkellyttävän laajoista valikoimista löytyy Indonesiassa kymmeniä toinen toistaan herkullisempia ruokalajeja.
Tiheään asutun Jaavan saaren kaupunkien muutenkin kapeille kaduille ahtautuu päivisin valtava määrä ruokakauppiaita. Pienissä työnnettävissä puukärryissä myyntipaikalle kulkevat kätevästi niin ruokatarvikkeet, ruoanlaittovälineet kuin asiakkaiden penkitkin. Muutaman askeleen päähän toisistaan asettuneiden kauppiaiden kojuista tulvii ilmoille viekoittelevia tuoksuja. Hiili- ja kaasukeittimien päällä porisevat wokkipannut täyttyvät tiuhaan tahtiin asiakkaiden tilauksista.
Katukeittiöiden tarjonta noudattaa tiukkaa vuorokausirytmiä. Aamuvarhaisella kaduille levittäytyvät aamiaiseksi tarjottavien mie ayam -kananuudelikeittojen, bubur ayam -riisipuurojen ja uppopaistettujen välipalojen tarjoajat. Keskipäivällä vuoronsa saavat lounasruokien valmistajat. Kiireiset kaupunkilaiset voivat nauttia esimerkiksi tulisella pähkinäkastikkeella maustettuja lotek- ja gado-gado-salaatteja tai bakso-lihapullakeittoa.
Illalla, polttavan kuuman trooppisen auringon laskiessa iltaruokien tarjoajat valtaavat kadut yhtä aikaa moskeijoista kaikuvan rukouskutsun kanssa. Kipinäpilvet tulvahtavat ilmoille kokkien leyhytellessä bambuviuhkoillaan pienissä saviruukuissa hehkuvia hiiliä. Öljylamppujen lempeässä loisteessa valmistuvat chilikookosmaitokastikkeella tarjottavat hiillostetut kanankoivet ayam panggang ja grillatut tuoreet kalat. Ruokailu sujuu kadulle levitetyillä matoilla.
Jaavalainen ruoka on herkullinen yhdistelmä monenlaisia vaikutteita. Hindulaisuudesta, buddhalaisuudesta ja islamista vaikutteita saanut keittiö on sekoittunut Kiinan, Intian ja Arabian makuihin. Vaikka naudanlihaa, kanaa ja kalaa hyödynnetään monipuolisesti, kasvikset ovat pääosassa jaavalaisissa herkuissa. Trooppisessa ilmastossa tuoreita kasviksia onkin tarjolla ympäri vuoden. Mausteista chilit, inkiväärinjuuret, kurkuma, limetinlehdet, sitruunaruoho ja monet muut takaavat ruokien ainutlaatuisen maun. Kookosmaito kruunaa monet jaavalaiset ateriat.
Kahvilat ovat aina olleet näkyvä osa jaavalaista katukuvaa. Ihmiset ovat tottuneet syömään ulkona, ja katukahviloissa ruokaileminen on usein jopa halvempaa kuin itse kokkaaminen. Lisää yksityisyrittäjiä kaduille on kuitenkin ilmestynyt 90-luvun puolivälin jälkeisen talouskriisin seurauksena. Elintason romahtaessa ja työttömyyden kasvaessa ihmiset ovat joutuneet etsimään vaihtoehtoisia toimeentulolähteitä.
Katukahvilan perustaminen ei vaadi suurta alkupääomaa, ja ruoanlaittotaitoisia löytyy jokaisesta perheestä. Kovin vakaata toimeentuloa ei katukahvilan pito kuitenkaan tarjoa. Kilpailu on kovaa ja katteet äärimmäisen pienet. Jotkut tienaavat hyvin, mutta useimpien on tyydyttävä hyvinkin niukkaan toimeentuloon.
Indonesialaisen yhteiskunnan jatkuvasti kasvavat elintasoerot näkyvät selkeästi myös katukahviloiden valikoimissa. Talouskriisin jälkeisinä vuosina kaduille on ilmestynyt suuri joukko erittäin halpoja, yksinkertaisia ruokia tarjoavia katukauppiaita. Soijapavuista valmistettua tempeä pienen riisiannoksen ja chilikastikkeen kanssa tarjotaan nykyisin joka kulmalla. 15 senttiä maksavaan annokseen on varaa pienelläkin kuukausipalkalla.
Kyseenalaisiksi nykyaikaisuuden symboleiksi nousseita länsimaisia pikaruokia alkaa nykyisin näkyä myös katukahviloiden valikoimissa. Kansainvälisten ketjujen tarjoaminen trendiruokien ollessa vain harvojen ulottuvilla voi hampurilaisiin ja pizzoihin tutustua halpoina katukeittiöversioina.
Nykyaikaisuuden tavoittelulla on ollut kauaskantoisempiakin vaikutuksia. Katukahviloiden ruoat on perinteisesti kääritty banaaninlehtipakkauksiin. Tilalle tulleet muovikääreet ovat aiheuttaneet valtavia jäteongelmia. Käänne parempaan on ehkä kuitenkin tiedossa. Konservatiivisista makumieltymyksistään tunnetut jaavalaiset ovat yhä suuremmalla joukolla sitä mieltä, että banaaninlehtiin kääritty ruoka yksinkertaisesti maistuu paremmalta.
Ilmestynyt Kumppanissa 2/2004