Koululaisille kerrotaan Somaliasta yhteisöteatterin voimin.
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on tehnyt kehitysyhteistyötä Somaliassa 1990-luvun lopulta lähtien. Säätiön hankkeilla tuetaan nuorten aikuisten ammattikoulutusta ja naisten osallistumista politiikkaan Somalimaassa.
Hankesuunnitteluun otettiin mukaan maahanmuuttajat. Säätiö perusti Somalimaa-työryhmän, jossa oli mukana Suomessa asuvia somaleja.
”Lähdimme tekemään kehitysyhteistyötä Somaliaan paitsi sen vuoksi, että halusimme edesauttaa rauhan syntymistä myös siksi, että Suomessa on niin paljon somalipakolaisia. Yhteisellä hankesuunnittelulla voitiin tarjota somaleille mahdollisuus olla mukana maansa auttamisessa ja samalla tulla mukaan suomalaiseen järjestötoimintaan”, kertoo solidaarisuussäätiön toiminnanjohtaja Helena Laukko.
Solidaarisuussäätiön oman kenttätyöntekijän lisäksi Somaliassa ei ole muita suomalaisia kehitysyhteistyön ammattilaisia. Kokemus toiminnasta Somaliassa on vähäistä. Laukon mukaan hyvät kontaktit somalien järjestöihin ovatkin olleet tärkeitä, kun on kartoitettu mahdollisia hankekumppaneita Somaliassa.
”Suomessa asuvilla somaleilla on kiinteät suhteet kotimaahansa. Sitä kautta meille on tullut ideoita siitä, mitä olisi tärkeintä tehdä. Toisaalta pakolaiset ovat perustelleet Somaliassa asuville työmme tärkeyttä. Somaleilla on myös kulttuurin tuntemusta, joka auttaa meitä saamaan asioita paremmin läpi sekasortoisessa maassa”, sanoo Laukko.
Säätiön kanssa yhteistyötä tekevä somalialainen Ali Qassim on samaa mieltä.
”Hankkeissa mukana olevat maahanmuuttajat saavat asioita helpommin selville ja tietävät, miten on parasta edetä”, hän sanoo.
Luottamuksen rakentaminen vie aikaa
Kulttuurierojen vuoksi yhteistyö maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä ei ole koskaan ongelmatonta. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on tehnyt johdonmukaista työtä molemminpuolisen luottamuksen rakentamiseksi.
”Maahanmuuttajia on vaikea saada osallistumaan. Somaleilla se johtuu jo klaanijaostakin, jota me suomalaiset taas emme hyvin tunne”, sanoo solidaarisuussäätiön kehitysyhteistyösihteeri Miia Nuikka.
”Somaleilla on takana monta sotaa, monta siirtomaavaltaa ja klaanijako. Nämä tekijät vaikeuttavat luottamuksen syntymistä niin suomalaisiin kuin toisiin klaaneihin. Meitä on arvosteltu puolueellisiksi, kun teemme yhteistyötä vain pohjoisessa Somalimaassa emmekä maan eteläosissa. Olemme kuitenkin selittäneet, että tavoitteemme on mennä Etelä-Somaliaan heti kun tilanne rauhoittuu. Suomalaisilta olemme saaneet kielteistä palautetta siitä, että ylipäätään teemme yhteistyötä somalien kanssa”, Nuikka päivittelee.
Ali Qassimin mielestä tärkeintä yhteistyössä on se, että maahanmuuttajat ovat oikeasti tervetulleita mukaan ja että heillä on todellinen mahdollisuus osallistua.
”Maahanmuuttajien pitää saada tilaa ja päätösvaltaa järjestöissä. Liian usein meitä pidetään vain objekteina. Monilla suomalaisilla on asenne, että me emme osaa mitään emmekä tiedä mitään. Toisaalta myös kehitysyhteistyön vastaanottajamaassa ollaan yllättyneitä ja hämmentyneitä, kun projektia johtaa maahanmuuttaja eikä suomalainen”, nauraa Ali Qassim.
Yhteisöteatterilla ennakkoluulojen kimppuun
Vuosi sitten säätiö alkoi ideoida kansainvälisyyskasvatusta ja monikulttuurisuustyötä. Syksyllä toteutettiin yhteisöteatterin keinoin kampanja Itä-Helsingin koululaisille. Kohteeksi valittiin koulut, joissa on paljon somalialaissyntyisiä lapsia. Näyttelijä Riitta Kuosa keräsi Suomessa asuvilta somaleilta tarinoita, joiden esittämiseen suomalaiset ja maahanmuuttajalapset osallistuivat Kuosan ohjauksessa.
Samaa toimintamallia aletaan nyt soveltaa myös nuorille, joille voidaan kertoa myös Somalian tilanteesta ja kehitysyhteistyöhankkeista. Mukana projektissa on somalialainen kulttuurivaikuttaja Sheikh Mao.
”Yhteisöteatterilla voidaan vaikuttaa siihen, että suomalaiset nuoret oppivat ymmärtämään paremmin Somalian tilannetta. Toisaalta on tärkeää nostaa oman kulttuurin arvostusta myös somalinuorten keskuudessa”, sanoo Miia Nuikka.
Miia Nuikka ja Helena Laukko ovat kokonaisuudessaan tyytyväisiä Kansainvälisen solidaarisuussäätiön yhteistyöhön somalien kanssa.
”Somalialaiset ovat sivistyskansaa ja mieleltään hyvin kansainvälisiä. He ovat valtavan yritteliäitä ja heillä on halu tehdä yhteistyötä. Tästä on varmasti ollut hyötyä molemmille osapuolille.”
Ali Qassim vahvistaa, että yhteistyö solidaarisuussäätiön kanssa on sujunut hyvin.
”Se on esimerkki kansalaisjärjestöstä, joka ottaa maahanmuuttajat tosissaan mukaan ilman ennakkoluuloja.”
Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 2/2003