Toisenlaista, nykyistä demokraattisempaa maailmaa ajava Maailman sosiaalifoorumi kokoontui helmikuussa toista kertaa Porto Alegressa, Brasiliassa. Miksi juuri siellä?
Rio Grande do Sulin osavaltiossa on perinteisesti vastustettu maan keskushallinnon ylivaltaa. Porto Alegressa on myös vahva demokraattisen politiikan perinne ja hyvin organisoitunut kansalaisyhteiskunta.
Kun perinne yhdistyy uudistusmielisen ja moniarvoisen työväenpuolueen PT:n hallintoon, on luontevaa, että pääoman ja monenkeskeisten ”taloudellisten” järjestöjen ylivaltaa vastustetaan ja demokraattisia vaihtoehtoja esitetään juuri siellä.
Osallistava budjetointi
Porto Alegressa on toteutettu osallistavaa budjetointia vuodesta 1989 lähtien. Osallistavan budjetoinnin tavoitteena on murtaa perinteinen autoritaarinen poliittinen perinne ja lisätä väestön suoraa osallistumista budjetin valmisteluun ja toteuttamiseen.
Budjetointi muodostuu professori Boaventura de Sousa Santosin mukaan kolmesta perusperiaatteesta: kaikki voivat osallistua, budjetoinnissa hyödynnetään sekä suoraa että edustuksellista demokratiaa ja osallistujat päättävät budjetin avulla toimeenpantavien sijoitusten tärkeysjärjestyksen.
Osallistavaan budjetointiin osallistuvat hallinnolliset ja toimeenpanevat elimet, autonomiset paikalliset järjestöt ja edellisten välistä jatkuvaa yhteydenpitoa ylläpitävät ”välittävät elimet”.
Budjetin laadinta alkaa siten, että kaikille avoimissa paikallisissa kokouksissa päätetään budjettiehdotuksista ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Tämän jälkeen paikalliset kokoukset lähettävät omat edustajansa kahdesti vuodessa järjestettäviin alueellisiin ja temaattisiin yleiskokouksiin.
Yleiskokouksissa valitaan osallistujat edustajien foorumiin ja osallistavan budjetoinnin valtuustoon. Foorumi ja valtuusto valvovat kunnanvaltuustoa, joka tekee lopulliset budjettipäätökset sekä kunnanjohtoa, joka toteuttaa kyseiset päätökset käytännössä.
Osallistava budjetointi on myös oppimisprosessi. Lähtökohtana on ajatus, että demokraattinen kansalaisuus ja poliittinen osallistuminen ovat tärkeä osa ihmisen elämää. Osallistumisen uskotaan lisäävän kansalaisten kiinnostusta yhteisten asioiden hoitamiseen.
Osallistamiskokeiluun kuuluu myös talouden desentralisointi eli hajauttaminen. Ulkomaiset investoinnit hyväksytään vain jos ne ovat sopusoinnussa osallistavan budjetoinnin periaatteiden kanssa. Osavaltiossa tuetaan ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä: talous ja kansalaisten hyvinvointi onkin kehittynyt muuta Brasiliaa suotuisammin.
Osallistujien määrä lisääntyi tasaisesti koko 1990-luvun. Osallistavan budjetoinnin suunnittelua ja toteutusta johtaneen Luciano Brunetin mukaan silti vain vajaat viisi prosenttia äänestäjistä osallistuu päätöksentekoon.
Kriitikoiden mielestä osallistavan budjetoinnin perusta ei ole tästä syystä legitiimi eli oikeutettu. Brunet kiistää väitteen ja sanoo, että nyt osallistujia on joka tapauksessa enemmän kuin vanhan, puhtaaseen edustuksellisuuteen perustuneen järjestelmän aikana. Osallistavan budjetoinnin puutteet kuitenkin tunnustetaan: osallistujien määrää pyritään lisäämään ja järjestelmää kehittämään.
Esimerkki Suomelle?
Monen mielestä osallistava budjetointi on tärkeä hanke demokratian vahvistamiseksi ja politiikan arvostuksen lisäämiseksi. Voisivatko rikkaat maat kuten Suomi oppia jotakin tästä kokemuksesta?
Suomessa hyvinvointivaltio on taannut monet niistä julkisista palveluista, jotka Porto Alegressa on saatu vasta osallistavan budjetoinnin avulla. Toisaalta nyt Suomessa karsitaan hyvinvointipalveluita — kansalaisten enemmistön vastustuksesta huolimatta.
Politiikan arvostus on meillä vähäistä. Kansalaiset pitävät poliitikkoja (osin täysin epäoikeudenmukaisesti) vain omaa etuaan ajavina pyrkyreinä. Lisäksi niin sanottujen markkinavoimien katsotaan käyttävän todellista valtaa.
Osallistavan budjetoinnin kaltaiset poliittisesti aktivoivat uudistukset voisivat Suomessakin olla vastalääke yleiselle politiikan vastaisuudelle ja voimattomuuden tunteelle.