Tämän vuoden jalkapallon MM-kisojen piti olla ensimmäinen lapsityövoimasta vapaa urheilukilpailu. Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn säännöstö kieltää lapsityövoiman käytön kisatuotteissa. Tänä vuonna koko tapahtuma on omistettu maailman lapsille yhteistyössä UNICEFin kanssa. Silti osan kisatuotteista ovat kutoneet pienet kädet.
FIFA loi vuonna 1998 säännöstön, joka kieltää lapsityövoiman käytön ja vaatii aikuisille kunnon työolosuhteet ja palkat kaikkien FIFA-tuotteiden valmistuksessa. Global March Against Child Labour kampanja on kuitenkin löytänyt todisteita siitä, että valmistajat ovat rikkoneet näitä sääntöjä. Intialaiset lapset Punjabissa ovat ommelleet kisapalloja ja logoja.
FIFAa ja koko jalkapalloteollisuutta on arvosteltu vuosikausia ankarasti lapsityövoiman käytöstä. Tämä kritiikki on poikinut paljon myönteistä. Viime vuosina FIFA on rahoittanut UNICEFin, urheilutuotteiden valmistajien ja kansalaisjärjestöjen kanssa Pakistanissa ja Intiassa ohjelmaa, jonka tarkoituksena on estää lapsityövoiman käyttö. Ohjelma koostuu valvontajärjestelmästä, entisten lapsityöntekijöiden kouluttamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä. Viime talvena FIFA sopi omia tuotteitaan valmistavien kumppaneidensa kanssa valvonnan tiukentamisesta.
FIFAa on kritisoitu siitä, että valvonta kattaa vain osan sen tuotteista. Ja vaikka FIFAn säännöstö kattaa myös aikuisten työolosuhteet, valvontajärjestelmä ei ulotu niihin.
Rumaa peliä Intiassa
Intia ja Pakistan ovat maailman suurimmat jalkapallojen tuottajat. Pakistanissa Sialkotin alueen jalkapallotehtaat ja ILO-IPEC-ohjelma ovat onnistuneet ehkäisemään lapsityövoiman käyttöä toimivalla valvontajärjestelmällä sekä tarjoamalla lapsille koulutusmahdollisuuksia. Intiassakin on valvontakoneisto, mutta se ei ole aukoton. Intian teollisuusvetoista valvontajärjestelmää on arvosteltu siitä, ettei se toimi avoimesti ja tiedota toiminnastaan tai tuloksistaan.
10-vuotias Lovely auttaa vanhempiaan jalkapallojen teossa. (Kuva: Philippe Roy)Intialaisten tehtaiden ongelmia kuvastaa keväällä tapahtunut hyökkäys brasilialaisen tv-ryhmän kimppuun. Ryhmä oli kuvaamassa jalkapalloja ompelevia lapsia Jalandharissa, kun noin sadan hengen joukko hyökkäsi auton kimppuun ja vei kameran sekä filminauhat. Konflikti puhkesi, koska Jalandharissa monet tehtaat käyttävät laitonta työvoimaa ja myös lapsityöläisiä.
Tehtaiden lisäksi lapset ompelevat palloja kotonaan. Urheilutuotteiden valmistajan edustaja välittää perheille jalkapallojen osia kotiin ommeltavaksi. Huonon kappalepalkan vuoksi lasten työ on perheille elintärkeää, eivätkä monet lapset ehdi käydä koulua.
Nuorimmat ompelijat viisivuotiaita
Tarkkoja lapsityöläisten määriä ei tiedetä, mutta arviolta 10 000 lasta pelkästään Intian Punjabissa tekee jalkapalloja. Pakistanissa palloja ompelee noin 15 000 lapsityöläistä. Puolet intialaisista jalkapallon ompelijoista elää köyhyysrajan alapuolella. 90 prosenttia heistä kuuluu kastittomien eli dalitien luokkaan. Raskas työ aiheuttaa useille näön heikentymistä, kroonisia selkä- ja niskakipuja, haavoja ja jopa epämuodostumia sormiin. Nuorimmat jalkapallon ompelijoista ovat viisivuotiaita.
Valitettavasti Global March Against Child Labourin johtajan Kailash Satyarthin sanat, jotka hän lausui lähes vuosi sitten Latinalaisen Amerikan suurimmasta jalkapalloturnauksesta Copa Americasta, pätevät yhä:
”Ironia ja epäoikeudenmukaisuus on siinä, että sadattuhannet jalkapallofanit ovat valmiita maksamaan pienen omaisuuden nähdäkseen multimiljonäärien pelaavan palloilla, joita köyhät lapset ovat ommelleet muutamasta rupiasta.”