Kehy-budjetti kansalaisten tahdon vastainen

Hallitus pudotti ensi vuoden kehitysyhteistyörahat alimmalle tasolle lähes 20 vuoteen.

Päätös on vastoin hallitusneuvotteluissa tehtyä poliittista päätöstä sekä kansalaisten selkeän enemmistön tahtoa. Kepan näkemyksen mukaan päätös kielii kehitysyhteistyön arvostuksen puutteesta hallituksen sisällä.

Viime eduskuntavaalien 1999 jälkeen tehtiin hallituspuoleiden kesken yksiselitteinen sopimus, jonka mukaan kehitysyhteistyö ei laske alle 0,34 prosenttiin bruttokansantulosta. Määrärahoja päätettiin nostaa vastaamaan vähintään tätä vähimmäisrajaa.

Ajatusta tuki viime keväänä tehty mielipidetutkimus, jonka mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaisi joko nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja (45 %) tai ainakin pitää ne ennallaan (45 %).

”Tämä tukee Kepan tavoitetta nostaa apu takaisin YK:n suosittelemalle 0,7 prosentin bkt-tasolle vuosikymmenen aikana. Apuvarojen vähentämistä kannattaa sen sijaan enää neljä prosenttia kansalaisista”, muistutti budjettiriihen alla Kepan puheenjohtaja Jorma Kukkonen Helsingin Sanomissa.

”Onko maamme hallitus näin pienen vähemmistön kannalla näin tärkeässä asiassa”, Kukkonen kysyi kirjoituksessaan.

Budjettiriihen heittopussi

Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman esitti myös voimakkaan närkästyksensä budjettiriihen tulosten selvittyä. ”Miten on mahdollista, että hallitus ei saa pidettyä kiinni selkeistä päätöksistään?”, Sundman kysyi järjestön julkilausumassa.

Budjettiriihessä kehitysyhteistyö oli jälleen heittopussi, jota itse asiassa ei ehditty edes yksityiskohtaisesti käsitellä. Käyttösuunnitelma syntyi ulko- ja valtiovarainministeriöiden neuvotteluissa vasta riihen jälkeisellä viikolla. Lehtemme painoon mennessä ei näiden neuvottelujen lopputuloksesta vielä ollut yksityiskohtaisia numerotietoja saatavilla.

”Koko tämä tapa, jolla kehitysyhteistyö budjettiriihessä jätettiin vihoviimeiseksi kaikkien muiden asioiden jälkeen, kertoo kyllä selvää kieltänsä siitä, mikä on tämän työn arvostus hallituksen piirissä”, muotoili Sundman.

”Ensin hoidetaan rikkaiden asiat ja sitten katsotaan jäikö pikkurahaa köyhille heitettäväksi.”

Häpeärajalle matematiikalla

Hallitus esittää kehitysyhteistyöhön vuodelle 2001 määrärahoja noin 2 650 miljoonaa markkaa. Markkamääräistä kasvua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna on hieman alle 150 miljoonaa. Valtiovarainministeriön virallisen arvion mukaan bruttokansantuote (ja bruttokansantulo, bktl) kasvaa vuonna 2001 4,2 prosentilla 787 miljardiin markkaan.

Hallituksen aiemmin omaksi häpeärajakseen päättämän 0,34 prosentin bruttokansantulo-osuuden todelliseksi saavuttamiseksi olisi rahaa tarvittu vielä lisää noin 25 miljoonaa markkaa. Kepan julkilausumassa ihmetelläänkin, miksi hallitus oli valmis myymään kunniansa kyseisen summan tähden.

Virallisen selityksen mukaan kehitysyhteistyöbudjetin loppusumma vastaa 0,335 prosentin bktl-osuutta ja se voidaan teknisesti pyöristää kahteen desimaaliin ylöspäin eli mahtumaan 0,34 prosentin rajaan.

Tarkkaan laskien hallituksen esitys kehitysyhteistyöbudjetin bktl-osuudeksi on alhaisin lähes 20 vuoteen. Sitten vuoden 1983 ei kehitysyhteistyöhön osoitettujen määrärahojen osuus bruttokansantulosta ole budjetissa alittanut 0,34 prosenttia bktl:sta.

Esityksen loppusummaan päädyttiin osaksi myös siksi, että siihen sisällytettiin jo aiemmin sovittu Maailmanpankin kansainväliseen HIPC-velkahelpotusohjelmaan annettava 35 miljoonan markan erä.

Suomen Pankin kautta maksettava summa velkaohjelmaan on periaatteessakin arveluttavaa. Kansalaisjärjestöjen mielestä köyhimpien maiden velkahelpotuksia ei tulisi maksattaa muilla kehitysmailla ottamalla rahat kehitysyhteistyöbudjetista. Tämä on ollut myös yksi Jubilee 2000 -kampanjan perusvaatimuksista.

Kansalaisjärjestötuki ennallaan

Myönteistä hallituksen esityksessä on se, että sen sisältämä määrärahojen markkamääräinen kasvu kohdistuu pääasiassa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja kokonaisavun laskennallisten erien määrä laskee sekä suhteellisesti että absoluuttisesti.

Myös VM:n ja UM:n erimielisyyksistä johtunut vuosia jatkunut ns. pakolaiskupla tuntuu ainakin pienentyneen selvästi.

Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle pysyy vuoden 2001 budjettiesityksessä markkamääräisesti tämän vuoden tasolla, 205 miljoonassa markassa.

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tuen kuitenkin odotetaan tosiasiallisesti kasvavan sillä, että kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tukemiseen on täältä siirretty maittain kohdentamattoman yhteistyön momentille noin 30 miljoonan markan rahaerä. Näin hyväntahtoisesti laskien kansalaisjärjestöjen osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä säilyy ennallaan tai jopa hieman kasvaa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!