Kurdit asuvat viiden valtion alueella ja pakolaisina ympäri maailmaa. Satelliitin välityksellä toimiva televisio on antanut heille keskusteluyhteyden yli valtioiden rajojen ja sensuurin.

Kurdien kansannousu on jatkunut Turkin ja Irakin kurdialueella jo yli 20 vuotta. Sen uusimpia muotoja on kurdien televisio Med-TV, joka aloitti toimintansa toukokuussa 1995 ja on vakiinnuttanut hyvin asemansa. Satelliitin avulla välitettäviä ohjelmia tulee 17 tuntia päivässä, ja lautasantennin avulla niitä voidaan seurata Euroopassa ja Lähi-idässä, myös kurdialueella.

Television nimi Med-TV ei tule joukkotiedotusta tarkoittavasta sanasta ”media”, vaan meedian kansasta, joka asui nykyisellä kurdialueella noin 2 600 vuotta sitten.

Ohjelmien tekijät kehuvat, että kurdit ovat ainoa kansallinen vapautusrintama, jolla on oma satelliittitelevisio. Tämä on antanut Turkin hallitukselle aiheen syyttää Med-TV:tä Kurdistanin Työväenpuolueen PKK:n hallinnassa olevaksi terroristitelevisioksi, jonka lähetykset se on yrittänyt vaimentaa kaikin keinoin.

Toiminta hajautettu eri maihin

Med-TV kiistää suoran yhteyden PKK:hon mutta korostaa ajavansa samaa tavoitetta eli kurdien kansallisia oikeuksia ja itsehallintoa. PKK on luopunut aikaisemmasta ehdottomasta vaatimuksestaan itsenäisestä Kurdistanista ja hyväksyy nykyään myös Turkkiin muodostettavan liittovaltion.

Television toiminnasta vastaa Iso-Britanniaan rekisteröity yhdistys Med Broadcasting Ltd. Yhtiön hallinnollinen keskus on Lontoossa, josta myös hoidetaan tekniset yhteydet taivaalle. Päätoimitus on Brysselissä. Tukholmassa tehdään lastenohjelmat ja dupataan kurdiksi muun kieliset ohjelmat, joita ostetaan eniten BBC:ltä.

Toiminta on hajautettu moneen maahan siltä varalta, että Turkin hallitus saisi suostuteltua jonkun maan kieltämään Med-TV:n toiminnan omalla alueellaan. Näin kävi kesällä 1996, kun belgialaiset mellakkapoliisit hyökkäsivät aseet kädessä yhtiön päätoimitukseen ja pidättivät kaikki paikalla olleet henkilöt. Tukholmalaiset saivat parin tunnin varoitusajalla päävastuun lähetysajan täyttämisestä. Myös satelliittiyhteyksiä on jouduttu vaihtamaan kerran.

— Olemme varautuneet ongelmiin, ja niitä varten on useita varasuunnitelmia, vakuuttaa ohjaaja Farogh Nozhatzadeh Med-TV:n Tukholman toimituksesta.

— Aluksi eri maiden viranomaiset olivat tosi kiinnostuneita meistä. Sanoimme, että tervetuloa, meillä ei ole mitään salattavaa, kertoo Farogh.

Hän mainitsee esimerkkinä sen, että Tukholmassa kaikilla talkootyötä tekevillä henkilöillä on pääsy yhtiön tietokoneisiin ja tiedostoihin.

Katsojat osallistuvat puhelimitse Televisioyhtiön toiminta hoidetaan kokonaan talkootyönä.

— Itse asiassa joudumme välillä maksamaan television kuluja, nauraa Farogh Nozhatzadeh.

— Kaikki ovat valtavan innostuneita. Yleensä toimittajat tekevät työtä tienatakseen rahaa, mutta me työskentelemme oman maamme hyväksi, hän tiivistää.

— Meillä ei ole työntekijöiden välistä kilpailua. Kun televisio aloitti, olimme kaikki amatöörejä ja opettelimme tätä yhdessä, kertoo kuvaaja, joka ei ehdi osallistua enempää keskusteluun.

Myös katsojat osallistuvat aktiivisesti ohjelmien tekoon, sillä suosituin ohjelmatyyppi on ohjelma, johon katsojat voivat soittaa tai lähettää faxeja. Puhelinkeskustelujen välillä esitetään kurdimusiikkia.

— Näitä ohjelmia on varmaan puolet lähetysajasta, arvioi Farogh suurpiirteisesti.

Hän korostaa sitä, että suoriin lähetyksiin voi kuka tahansa soittaa ja vaikka kritisoida muita kurdeja, jos niin haluaa. Talvella tuli esimerkiksi suorana lähetyksenä ohjelma, jossa yli 20 kurdipuolueen edustajat keskustelivat alueen tilanteesta.

— Paikalla Brysselin studiossa oli Turkin hallituksen kanssa yhteistyötä tekevän, Pohjois-Irakissa toimivan KDP:n edustaja. Hän haukkui koko ajan PKK:ta. Ohjelmaan soitti myös PKK:n johtaja Abdullah Öcalan. Hänelle annettiin saman verran esiintymisaikaa kuin Kurdistanin Islamilaisen Puolueen edustajalle, kuittaa Farogh vihjaukset siitä, että Med-TV olisi PKK:n valvonnassa.

Med-TV murtaa Turkin sensuuria

— Med-TV lisää keskustelua kurdien välillä, mihin meillä ei ole ollut koskaan aikaisemmin mahdollisuutta, arvioi ohjelman tekoa seuraava Nader.

Keskustelu ulottuu myös Turkkiin, Irakiin ja Iraniin, joissa ohjelmia voi seurata satelliittiantennin avulla. Vuoristoisessa Turkissa on alueita, joissa lautasantenni on tarpeen omankin maan televisiolähetysten seuraamiseen. Med-TV:n katselu on kielletty Turkissa, mutta lautasantennin omistaminen on kielletty vain poikkeustila-alueella Kaakkois-Turkissa eli kurdialueella. Siellä lautasantenni talon katolla on merkki siitä, että kyseinen rakennus on poliisiasema.

— Satelliittitelevision myötä kurdien kansallinen tietoisuus on lisääntynyt valtavasti, ohjelmissa he voivat nähdä välähdyksen tulevaisuuden Kurdistanista, arvioi Farogh.

— Kerran eräs kurdialueelta lähetykseen soittanut nainen sanoi, että Med-TV on hänelle niin tärkeä, että hän rakastaisi sitä, vaikka ruudussa näytettäisiin vain Med-TV:n logo, nauraa Nader.

Samaan aikaan toimituksessa Cemil Gundogan valmistautuu ohjelmansa nauhoitukseen. Hän kommentoi Turkissa viikon aikana ilmestyneitä lehtiä, ohjelma lähetetäänkin turkiksi.

Seuraavatko turkkilaiset ohjelmia?

— Ainakin turvallisuuspoliisi seuraa, arvioi ohjaaja Farogh.

— Med-TV on vaikuttanut turkkilaiseen tiedonvälitykseen, murtanut hieman sensuuria. Turkin televisio joutuu kertomaan asioista enemmän, koska ihmisillä on mahdollisuus saada tietoja muualtakin, kertoo Nader.

Med-TV:n suosio onkin saanut Turkin hallituksen harkitsemaan kurdinkielisen televisiokanavan avaamista.

Mainosaikaa tarjolla

Haastatteluhetkellä Med-TV:ssä on menossa ohjelma, jossa parrakkaat, islamilaisiin asuihin pukeutuneet miehet keskustelevat kurdin kielellä.

— Mullahit keskustelevat naisen asemasta, selvittää Nader.

Med-TV lähettää säännöllisesti myös uskonnollisia ohjelmia. Omaa ohjelma-aikaa on annettu kurdien perinteisen uskonnon harjoittajille jesideille, sunnimuslimeille ja shialaisille alaveille. Kristityillä assyrialaisilla on omat ohjelmansa juhlapyhien aikana.

Entä tulevaisuus?

Nader uskoo kurdien valtiolliseen tulevaisuuteen. Farogh ei sen sijaan ota kantaa omaan valtioon, mutta uskoo Med-TV:n tulevaisuuteen; nyt on kokemusta ja paremmat laitteet kuin lähetyksiä aloitettaessa.

Hän pitää tärkeimpänä yhtiön talouden kehittämistä. Med-TV:n toiminta rahoitetaan varakkaiden kurdien lahjoituksilla. Eurooppaan on saapunut kurdeja siirtotyöläisinä 1960-luvulta lähtien, ja tänä aikana moni on perustanut ravintoloita ja muita perheyrityksiä. Jos rahaa olisi enemmän, Med-TV voisi hankkia vaikka toisen ulkolähetysauton. Nyt televisioyhtiöllä, jolla on ohjelmaa 17 tuntia päivässä ja katsojia kahdessa maanosassa, on vain yksi ulkolähetysauto, joka kiitää ympäri Eurooppaa.

Med-TV on etsinyt koko toiminta-aikansa mainostajia ja tarjonnut studioaikaa ulkopuolisille. Toistaiseksi tulokset ovat olleet laihoja. Koko Tukholman toimitus haluaisikin lähettää terveisiä suomalaisille yrityksille: Euroopassa asuvien kurdien keskuudessa on jo nyt hyvin ostokykyisiä henkilöitä — ja kun kurdit saavat itsehallinnon tai oman valtion, he tulevat arvostamaan niitä, jotka tekivät yhteistyötä vaikeina aikoina.

Kristiina Koivunen