Tiibetin kansallisen ja hengellisen johtajan Dalai Laman turvallisuutta on uhattu kahden viime vuoden aikana aiempaa useammin. Tappouhkausten ja vakoiluyritysten takaa paljastuu kiinalaisten lisäksi myös tiibetiläinen fundamentalistikultti Dorje Shugden.

Viimeksi helmikuun alussa Dalai Laman asuinpaikassa Intian Himalajan Dharamsalassa puukotettiin Dalai Laman läheinen ystävä professori Lobsang Gyatso ja hänen kaksi oppilastaan. Murhasta syytetään Dorje Shugden -kultin jäseniä.

— Dalai Laman turvallisuuteen kohdistuneet uhat ovat voimistuneet eri suunnilta, mutta kiinalaiset ovat yhä pahin pelkomme. Olemme olleet tekemisissä kiinalaisten kanssa jo niin kauan, että tiedämme, ettei heihin voi milloinkaan luottaa, Tiibetin pakolaishallituksen turvallisuusosaston virkamies sanoo.
Dalai Laman turvallisuus on lähes kokonaan Intian hallituksen vastuulla. Ulkoministeriön ja tiedusteluosaston virkamiehet ovat tutkineet vuosi sitten ja nyt viimeisen surmatapauksen jälkeen Dalain Laman turvajärjestelyjä. Jo vuosi sitten päätettiin, että niitä on parannettava.

Tähän asti Nobelin rauhanpalkinnon saanut johtaja on ajellut Intiassa tavallisella Mersulla, mutta Intian hallitus aikoo hankkia hänelle luodinkestävän auton. Suunnitelmissa on myös korvata palatsia ympäröivä piikkilanka-aita korkealla muurilla.

— Intialaiset ovat puhuneet kaikenlaisista turvatoimista jo yli vuoden, mutta mitään ei tapahdu. Tiedättehän, miten Intiassa kaikki kestää, eikä mistään tule mitään, tuntemattomana pysyttelevä turvallisuusvirkamies kertoo.

Kiinan oletetaan tukevan kulttia

Dorje Shugden -kultti on maanpaossa olevien tiibetiläisten sekä varsinkin Tiibetin pakolaishallituksen keskuudessa arka puheenaihe. Itsenäistä valtiota tavoittelevat tiibetiläiset eivät halua päästää julkisuuteen kuvaa epäyhtenäisestä kansasta. Länsimaiden tuki ja painostus ovat ainoita aseita väkivallattomassa kamppailussa Kiinaa vastaan.

Dorje Shugden -kultti perustuu Dolgyal-nimisen hengen palvontaan ja on vanha perinne buddhalaisuudessa. Vasta viime vuosina se on politisoitunut ja muuttunut väkivaltaisemmaksi.
Nykyisin Dorje Shugden on poliittinen järjestö, jonka tavoitteena on tehdä Tiibetistä fundamentalistinen buddhalainen valtio, jossa sallittaisiin vain yksi uskonto ja johdossa olisi vain munkkeja.

Kahden viime vuoden aikana lahkolaiset ovat hyökänneet valtabuddhismia kannattavaa enemmistöä vastaan kahden strategian avulla. He ovat uhanneet murhata Dalai Laman ja 13 muuta tiibetiläistä johtajaa. Lisäksi järjestö on nostattanut vihamielisyyttä Dharamsalassa paikallisen intialaisväestön ja tiibetiläisyhteisön välille.

Dalai Lama suhtautuu julkisuudessa kulttiin äärimmäisen varovaisin äänenpainoin. Hän tähtää tulevaisuudessa vapaaseen Tiibetiin uskonnonvapauden ja demokratian nimissä, eikä siten halua kieltää valtaväestöstä poikkeavia soraääniä. Dalai Lama on lyhyesti kommentoinut, että ”Dolgyal-hengen tarkoitus on pikemminkin vahingoittaa kuin auttaa Tiibetin kohtaloa”.

Intian tiibetiläisyhteisöissä uskotaan yleisesti, että lahkon takana olisivat kiinalaiset, jotka pyrkivät tiibetiläisten hajauttamiseen. Dharamsalassa epäillään vahvasti, että kiinalaiset jopa rahoittaisivat lahkon toimintaa. Parhaillaan Intian tiedusteluosasto tutkiikin Dorje Shugdenin rahavirtoja: lahkon tilille on tullut suuria summia ulkomailta.

Dorje Shugden -ryhmällä on toimistoja Intian tiibetiläissiirtokuntien lisäksi Italiassa ja Englannissa.

Karina Horsti, Dharamsala.