Boikotti on pakottanut Nestlen luopumaan maitokorvikkeen mainonnasta kehitysmaissa.
Kansainvälinen Nestle-boikotti on historian menestyksekkäimpiä boikottikampanjoita. Vuonna 1977 aloitettu boikotti pakotti maailman suurimman elintarvikeyrityksen luopumaan pullomaidon suorasta mainonnasta yleisölle — ja on jo nyt pelastanut kymmenien miljoonien pikkuvauvojen hengen.
Nestle-boikotti alkoi asetelmasta, joka lienee ollut yksi historian suurimmista ”laillisista rikoksista”. Nestle ja useat muut ylikansalliset yritykset ryhtyivät 1950-luvulla markkinoimaan kehitysmaihin ns. äidinmaidonkorvikkeita: vitaminisoituja lehmänmaitojauheita, joita yhä useammat äidit alkoivat juottaa vauvoilleen imettämisen sijasta.
Tulokset olivat tuhoisat. Vauvat saivat puutteellisesti sterilisoiduista tuttipulloista yhä uusia ripulitartuntoja ja jäivät ilman äidinmaidon sisältämiä vasta-aineita. Köyhillä perheillä ei myöskään yleensä ollut varaa ostaa vauvoilleen riittävää määrää maitojauhetta, minkä vuoksi ”pullovauvoja” ruokittiin usein melkein pelkällä vedellä.
Ensimmäiset raportit seurauksista julkaistiin jo 1950-luvulla, minkä jälkeen myös pullomaitoyhtiöiden täytyi jo tietää mitä ne olivat tekemässä. Ne kuitenkin jatkoivat tuotteidensa levittämistä kyynisyydellä, jonka täytyy olla vertaansa vailla koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan historiassa.
Yhtiöt käyttivät tavanomaisen mainonnan ohella myös monia muita, vielä vaarallisempia markkinointikeinoja. Yksinomaan Nestlellä oli palveluksessaan 5 000 sairaanhoitajan univormuja muistuttaviin asuihin pukeutunutta naista, jotka kiersivät myymässä äidinmaidonkorvikkeita tuoreille äideille. Erään Nigeriassa tehdyn tutkimuksen mukaan 96 prosenttia pulloruokintaan siirtyneistä naisista uskoi, että ”sairaanhoitaja” oli neuvonut heitä tekemään niin. Jakamalla massiivisia ilmaisia tai puoli-ilmaisia korvike-eriä ja erilaisia lahjoja sairaaloille ja terveyskeskuksille, Nestle ja muut pullomaitoyhtiöt tekivät myös kolmannen maailman lääkäreistä ja terveystyöntekijöistä omia myyntimiehiään.
Tämän jättimäisen, häikäilemättömän tehokkaan, järjestelmällisesti jauhavan markkinointikoneiston oli pakko tuottaa tuloksia. Ja niitä syntyi, maassa toisensa jälkeen. Esimerkiksi Chilessä kahden kuukauden iässä imetettyjen vauvojen osuus laski 20 vuodessa 95 prosentista 20 prosenttiin.
Pullomaito tappaa miljoonia vuodessa
Vuonna 1971 julkaistiin laaja tutkimus väestön terveydentilasta Punjabin maaseudulla Intiassa. Tutkimusraportin mukaan ”tutkitussa ryhmässä käytännöllisesti katsoen kaikki vauvat, jotka eivät saaneet rintamaitoa ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, kuolivat”. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi hieman myöhemmin, että pulloruokinta kasvatti kolmannen maailman oloissa vauvojen kuolleisuuden 5–10-kertaiseksi.
Maailman johtaviin lastenruokinnan asiantuntijoihin kuuluva Patrice Jelliffe arvioi 1970-luvun puolivälissä, että kehitysmaissa vuosittain syntyvistä reilusta sadasta miljoonasta vauvasta jo kymmentä miljoonaa ruokittiin tuttipullosta. Jelliffe arvioi että noin 30 prosenttia näistä pullovauvoista ei koskaan näkisi ensimmäistä syntymäpäiväänsä.
YK:n lastenavun rahasto Unicef puolestaan arvioi pulloruokinnan vuosittain aiheuttaman kuolleisuuden ”vain” miljoonaksi vuodessa. Intialaisen vauvanruokinnan asiantuntijan, tohtori Raj Anandin mukaan pulloruokinta 14-kertaistaa Intian oloissa vauvojen riskin kuolla ripuliin, nelinkertaistaa riskin menehtyä keuhkokuumeeseen ja 2,5-kertaistaa riskin kuolla muihin tarttuviin sairauksiin.
Pulloruokinnan vaarallisuus on seurausta useasta eri tekijästä. Tuttipulloja on hyvin vaikea steriloida kunnolla. Lisäksi maitojauhe sotketaan usein likaiseen veteen, jossa on erilaisia taudinaiheuttajia. Maitojauheliuos muodostaa erinomaisen lisääntymisalustan bakteereille, ja pulloruokitut vauvat saavat usein yhä uusia ripulitartuntoja tuttipulloista. Lisäksi vauvat menettävät äidinmaidon sisältämät vasta-aineet: Nestlen lehmänmaidossa ei valitettavasti ole sellaisia vasta-aineita, joista olisi iloa ihmislapsille ennen kuin ne ryhtyvät itse tuottamaan omia vasta-aineitaan.
Jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa riittävästi äidinmaidonkorviketta, vauvasta voi myös tämän takia tulla täysin tarpeettomasti aliravittu. WHO:n ravitsemusasiantuntijoiden mukaan mikä tahansa halvempi maitovalmiste olisi tällaisissa olosuhteissa käytännössä kallista äidinmaidonkorviketta parempi vaihtoehto.
30 miljoonaa mukana boikotissa
Yhdysvaltalaiset kirkot ja kansalaisjärjestöt käynnistivät vuonna 1977 massiivisen kuluttajaboikotin Nestleä vastaan pakottaakseen sen luopumaan pullomaidon aggressiivisesta markkinoinnista kehitysmaissa. Boikotti kohdistettiin juuri Nestleen, koska se oli selkeä markkinajohtaja. Nestlen osuus kolmannen maailman pullomaitomarkkinoista oli noin puolet, loppu jakautuu kymmenien pienempien yhtiöiden kesken.
Boikotti venyi seitsemän ja puolen vuoden mittaiseksi kamppailuksi. Tänä aikana se levisi Yhdysvaltojen lisäksi myös yhdeksään muuhun maahan — viimeksi Norjaan ja Suomeen. Se ei kuitenkaan saavuttanut missään muualla läheskään yhtä suurta mittakaavaa kuin Suomessa.
Boikotin arvioidaan vuosina 1977–84 aiheuttaneen Nestlelle miljardien dollarien suuruiset tappiot. Boikottia noudatti yksinomaan Yhdysvalloissa parhaimmillaan 25–30 miljoonaa ihmistä. Nestlen voitot Yhdysvalloissa laskivat boikotin aktiivisimpana laajentumisvuotena (1980) peräti 16 prosentilla.
Boikotti saavutti seitsemässä vuodessa pitkän rivin merkittäviä voittoja. Se pakotti Nestlen luopumaan äidinmaidonkorvikkeiden suorasta mainonnasta yleisölle television, radion, lehdistön, julisteiden ja mainoskylttien kautta. Se pakotti Nestlen luopumaan maitosisaristaan. Se lopetti maitojauhepurkkien jakamisen synnytyssairaaloista kotiin palaaville äideille. Se esti Nestleä lahjoittamasta lääkäreille reseptilehtiöitä, joiden sivujen kääntöpuolella oli äidinmaidonkorvikkeen mainos.
Pakottamalla markkinajohtajan siistimään toimintatapojaan boikotti myös jakoi koko teollisuudenalan kahtia, niin että se ei enää voinut yhtenäisenä rintamana vastustaa kansalaisjärjestöjen ja terveysministeriöiden vaatimuksia. Yksi toisensa jälkeen myös Nestlen kilpailijoiden oli pakko taipua laajenevan ja yhä kiusallisemmaksi käyvän julkisuuden edessä.
Nestle rikkoo yhä lupauksiaan
Boikotti ei kuitenkaan ole ollut mikään täydellinen menestys. Unicef arvioi, että maailmassa kuolee edelleen joka vuosi pulloruokinnan takia noin puolitoista miljoonaa vauvaa. Sitä paitsi myös Nestle-boikotti jouduttiin vuonna 1988 käynnistämään uudestaan sen takia, että Nestle ei lopulta taipunutkaan boikottiryhmien viimeiseen vaatimukseen: se ei vieläkään ole suostunut lopettamaan suurien, puoli-ilmaisten äidinmaidonkorvike-erien jakamista kehitysmaiden synnytyssairaaloille. Näiden korvike-erien seurauksena vastasyntyneitä lapsia ruokitaan edelleen lukemattomissa kehitysmaiden synnytyssairaaloissa imettämisen sijasta pullomaidolla.
Tämä markkinointi tavoittaa tietysti vain pienen osan kolmannen maailman äideistä. Mutta mitä pidemmälle kaupungistuminen etenee, sitä vaarallisempi markkinointikanava synnytyssairaaloista tulee. Uusi Nestle-boikotti jatkuu edelleen, siitä huolimatta, että Nestle on vuodesta 1984 lähtien vakuutellut noudattavansa kaikkia Maailman terveysjärjestön antamia ohjeita.
Vahingosta viisastuneina boikotissa mukana olevat järjestöt ovat päättäneet, ettei boikotti tällä kertaa lopu ennen kuin ”kentältä” tulevat raportit osoittavat, että Nestle on todella toteuttanut lupauksensa myös käytännössä.
Kirjoittaja on tiedetoimittaja, tieteiskirjailija ja Kepan varapuheenjohtaja.