• 18.5.2022

    Miten journalismia tehdään sotatilanteessa? – Maailma kylässä -festivaalin paneelissa kohtaavat tunnetut toimittajat ja kuvaajat

    Millaista työ sota-alueella ja toimituksissa konkreettisesti on? Maailman Kuvalehden tuottamassa "Uutiskuvien Ukraina" -paneelissa ääneen pääsevät toimittajat ja kuvaajat, jotka kertovat työstään sotauutisten takaa.

    Artikkelikuva

  • 9.5.2022

    Kamppailu oikeudenmukaisuuden puolesta yhdistää ryhmittymiä Berliinissä: ”Solidaarisuus ei ole nollasummapeli, jossa yhden tukeminen on automaattisesti pois joltain toiselta”

    Berliinissä ukrainalaiset ovat verkostoituneet ja toimivat yhdessä muiden ryhmittymien kanssa. Ryhmittymät ovat muun muassa ajaneet inhimillistä pakolaispolitiikkaa ja vastustaneet miehitystä kaikkialla maailmassa. Berliinin ruohonjuuritason toimijat osoittavat, että solidaarisuuden rajallisuus on myytti.

    Artikkelikuva

  • 3.5.2022

    Venäjällä sananvapaudesta on vain rippeet jäljellä

    Kreml on tukahduttanut sananvapauden Venäjällä henkihieveriin. Kriittisiä venäjänkielisiä medioita toimii vielä maan rajojen ulkopuolella, mutta suurin osa venäläisistä saa tietonsa räikeää propagandaa suoltavilta tv-kanavilta.

    Artikkelikuva

  • 2.5.2022

    Suljettujen suiden maa: ”Meitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa siihen, että journalismi tulee Venäjällä tiensä päähän”

    Venäjällä on kaksi kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lakkautettu 36 tiedotusvälinettä. Tilanteeseen tiedettiin alkaa valmistautua 2020, kun sana ”räjähdys” suositeltiin korvaamaan sanalla ”pamaus”. Nyt heitä, jotka eivät ole opetelleet uuskieltä hiljennetään ja pidätetään, kirjoittaa riippumaton venäläinen toimittaja Ivan Žilin.

    Artikkelikuva

  • 25.3.2022

    Venäjällä vahvat persoonat määrittävät oikean ja hyvän: ”Vallan vastustaja on vihollinen, joka vastustaa hyvää hallitsijan valtaa”

    Venäläinen yhteiskunta ei ole yksilöiden vaan yhteisöjen maa. Siksi siitä ei ole tullut länsimaisen kaltaista demokratiaa, sanoo Itä-Euroopan tutkija Jukka Korpela.

    Artikkelikuva

  • 21.3.2022

    Suomenvenäläiset kantavat harteillaan autoritäärisen valtion aiheuttaman sodan taakkaa, vaikka ensisijaisesti he ovat järkyttyneitä ukrainalaisten kärsimyksestä

    Maailman Kuvalehti haastatteli suomenvenäläisiä, jotka ovat sodan lisäksi huolissaan siitä, miten yhteiskunta muuttuu rajan takana.

    Artikkelikuva

  • 10.3.2022

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa konfliktin riskiä Bosnia-Hertsegovinassa

    Bosnia-Hertsegovinan raskas perintö vaikuttaa yhä alueen poliittiseen tasapainoon. Nyt olisi tärkeää tukea niitä alueen toimijoita, jotka korostavat yhtenäisyyttä ja yhteistyötä yli ryhmärajojen, sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen kirjoittaa.

    Artikkelikuva

  • 4.3.2022

    Venäjän hyökkäys voi nostaa ruoan hintaa entisestään – Sekä Venäjä että Ukraina ovat merkittäviä ruoanviejämaita

    Monien tärkeiden ruokakasvien osalta Venäjä ja Ukraina kuuluvat viiden suurimman viejämaan joukkoon.

    Artikkelikuva

  • 2.3.2022

    Onko Venäjällä toivoa muutoksesta?

    Venäjällä on nähty suuria sodanvastaisia mielenosoituksia, mutta suuri osa kansasta on tietämätön siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Maan taloudellinen eliitti ei kannata välirikkoa lännen kanssa, mutta oligarkeillakaan ei välttämättä ole vaikutusvaltaa Vladimir Putiniin.

    Artikkelikuva

  • 11.1.2022

    Sensuurin ja misinformaation yhtälö tappaa: ”Ilmaisuvapauden rajoittaminen on vaikeuttanut oikean terveystiedon levittämistä”

    Monet maat ovat rajoittaneet sananvapautta pandemian aikana, selviää Amnesty Internationalin raportista. Esimerkiksi Venäjä on laajentanut "valeuutisia" koskevia lakeja.

    Artikkelikuva