• 6.3.2023

    Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi

    Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

  • 2.3.2023

    Selvitys: Suomi tarvitsee tasa-arvoisempaa ulkopolitiikkaa, Nato-päätös tuorein esimerkki sukupuolivaikutusten unohtamisesta

    Suomesta voisi tulla suunnannäyttäjä tasa-arvoisessa ulkopolitiikassa, mutta sitä varten sen pitää tehdä perustavanlaatuisia korjausliikkeitä, todetaan lastenoikeusjärjestö Planin tilaamassa selvityksessä. ”Olisi iso muutos, jos ajateltaisiin, että feministisellä tiedolla on jotain tarjottavaa laajalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle keskustelulle”, sanoo tutkija Minna Lyytikäinen.

  • 27.2.2023

    ”Me ei tarvita lisää kakkua, jos kakku jaetaan tasaisemmin” – Maailman Kuvalehden klubilla puhuttiin talouskasvusta ja kuluttamisesta

    Helmikuussa Maailmanluokan klubin vieraina olivat vaikuttaja-tietokirjailija Julia Thurén ja uskontotieteilijä -kestävyystutkija Mikko Kurenlahti. Seuraava klubi järjestetään 24.5.

  • 21.2.2023

    Mikä maailman tilassa huolettaa, Tomi Järvinen?

    Vaikka maailmassa on päällekkäin monta kriisiä ja keskustelukulttuuri on kärjistynyt, solidaarisuus ja ihmisen halu auttaa lähimmäistä antavat Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajalle Tomi Järviselle toivoa.

  • 17.2.2023

    Suomalaisen teatterimaailman tulee avata ovensa eri taustasta oleville ammatilaisille: ”Kaikkien pitää saada pelata”

    Suomessa elää yli 200 kieltä edustavia kulttuuri­ammattilaisia. On aika juhlia heidän tarinoitaan näyttämöllä. New Theatre Helsingin ja Svenska Teaternin festivaali on muutoksen ensimmäinen askel.

  • 17.2.2023

    Suomessa on suojeltava paremmin mielenosoitusoikeuden toteutumista, sanoo Amnesty – Tuoreen raportin mukaan poliisi syyllistyy ylilyönteihin ja väärintulkintoihin

    Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tarkkailijat ovat seuranneet, miten kokoontumisvapaus toteutuu Suomessa. Vaikka poliisi turvaa pääosin mielenosoittajien oikeudet, ongelmia on esimerkiksi kiinniotto- ja siirtotilanteissa. Samaan aikaan suomalaisten tietämys kokoontumisvapauden perusteista on heikolla tolalla. ”Se on vaarallinen yhtälö”, toteaa Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.

  • 15.2.2023

    Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?

    Suomi on perinteisesti ajanut ulkopolitiikassaan ydinaseiden vähentämistä maailmasta. Naton jäsenenä se joutuu pohtimaan, miten käytännössä tukea yhtä aikaa sekä ydinaseriisuntaa että ydinpelotetta. ”Jatkossa Suomen pitää miettiä, mitä ydinaseriisunnan kannattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten se osaltaan elää ristiriidan kanssa”, sanoo tutkija Tytti Erästö.

  • 9.2.2023

    Röökiä, juoppoja suomalaisia ja rajoja ylittävää osattomuutta – Maailman Kuvalehden leffanäytöksessä Hristovin uutuus Laupias taksikuski

    Suomalais-ruotsalais-bulgarialaisena yhteistuotantona tehty draamaelokuva saa Suomen ensi-iltansa 17.2.

  • 7.2.2023

    Yhä useampi nuori haluaa tutustua karjalaisuuteensa – juurien löytäminen voi helpottaa irrallisuuden tunnetta: ”Yllätyin, miten moni pieni juttu omassa elämässä liittyykin karjalaisuuteen”

    Karjala ja karjalaisuus ovat ajankohtaisimmillaan kahdeksaankymmeneen vuoteen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa itärajan turvallisuustilanteeseen: pian rajalle kohoaa teräsaita. Samaan aikaan nuorisoa kiinnostaa nykyinen ja esipolvien Karjala. Taiteilija Reeta Suvanto käsittelee töissään perheensä pakomatkaa.

  • 4.2.2023

    Pohjoismaat ovat sananvapauden kärkijoukkoa – Viro kiilasi lehdistönvapaudessa Suomen edelle

    Maailman vapain media löytyy Norjasta. Vuoden 2022 lehdistönvapausindeksissä edellisestä vuodesta ylöspäin nousivat muun muassa Viro, Liettua, Seychellit ja Itä-Timor. Synkempään suuntaan mentiin puolestaan Hongkongissa.