• 8.2.2006

    Kambodzhassa vammaisten työllisyys kohentuu hitaasti

    Kambodzhassa saattaa olla jopa maailman eniten vammaisia suhteessa väkilukuun. Moni on onnekseen saanut ammatin ja töitä.

  • 8.2.2006

    Kohti hyvää hallintoa

    Portugali on toinen Itä-Timorin virallisista kielistä, vaikka 98 prosenttia kansasta ei sitä osaa. Kielikysymys on yksi Itä-Timorin hallinnon ongelmista.

  • 8.2.2006

    Sarvipäät ja vahvat naiset

    "Meneekö tämä TV Globoon?", kysyy lyhtypylvääseen nojaileva mies Rio 360 astetta -elokuvan alkajaisiksi kameralta. Media eri muodoissaan näkyy Tampereen elokuvajuhlien brasilialaisen lyhytelokuvan sarjassa.

  • 8.2.2006

    Senegaliin tulvii käytettyjä vaatteita

    Käytettyjen vaatteiden matka hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyslaatikoista senegalilaisille toreille on pitkä ja monivaiheinen. Lahjoitetut vaatteet muuttuvat kauppatavaraksi, joka on köyhänkin kukkaron ulottuvilla mutta jonka vaikutukset paikalliseen tekstiiliteollisuuteen ovat dramaattiset.

  • 8.2.2006

    Hamppu hyötykäyttöön

    Moni yhdistää hampun huumeisiin. Hampulla on kuitenkin maailmanlaajuisesti monenlaista hyötykäyttöä. Siitä voi valmistaa muun muassa kestäviä ja ekologisia tekstiilejä.

  • 8.2.2006

    Levyarvostelut

  • 8.2.2006

    Alkukantaista tunnelmaa Brasiliassa

    Reppumatkailija voi kohdata Brasiliassa heiluvia ovia ja hyönteisiä, ja paljon paljon muuta.

  • 8.2.2006

    "Jaksamme uskoa tulevaisuuteen"

    Kolme mosambikilaista vammaista naista kertoo elämästään ja unelmistaan. Vaikka vammaisten asema on Mosambikissa viime vuosina selvästi kohentunut, vielä on paljon parannettavaa. Suuria ongelmia ovat muun muassa liikkuminen ja pääsy julkisiin rakennuksiin, apuvälineiden puute, vammaisten syrjiminen ja suoranainen piilottelu etenkin syrjäseuduilla.

  • 8.2.2006

    Kielet kuolevat

    Joidenkin arvioiden mukaan jopa 90 prosenttia maailman kielistä tulee kuolemaan tulevina vuosikymmeninä.

  • 5.1.2006

    Suomi unohtaa alkuperäiskansansa oikeudet

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio istui pikkupoikana ahkiossa, odotti ajoporoa hakevaa isäänsä ja mietiskeli omaa osaansa. Tuon saamelaispojan osaan kuuluivat asuntolaelämä ja suomalainen koulu, jonne äiti kehotti poikaansa sopeutumaan. Sopeutujaa Aikiosta ei tullut, sen sijaan hänestä tuli saamelaisten oikeuksien ajaja.