• 9.5.2022

    Kamppailu oikeudenmukaisuuden puolesta yhdistää ryhmittymiä Berliinissä: ”Solidaarisuus ei ole nollasummapeli, jossa yhden tukeminen on automaattisesti pois joltain toiselta”

    Berliinissä ukrainalaiset ovat verkostoituneet ja toimivat yhdessä muiden ryhmittymien kanssa. Ryhmittymät ovat muun muassa ajaneet inhimillistä pakolaispolitiikkaa ja vastustaneet miehitystä kaikkialla maailmassa. Berliinin ruohonjuuritason toimijat osoittavat, että solidaarisuuden rajallisuus on myytti.

  • 2.5.2022

    Suljettujen suiden maa: ”Meitä on valmisteltu jo pidemmän aikaa siihen, että journalismi tulee Venäjällä tiensä päähän”

    Venäjällä on kaksi kuukautta Ukrainan sodan alkamisen jälkeen lakkautettu 36 tiedotusvälinettä. Tilanteeseen tiedettiin alkaa valmistautua 2020, kun sana ”räjähdys” suositeltiin korvaamaan sanalla ”pamaus”. Nyt heitä, jotka eivät ole opetelleet uuskieltä hiljennetään ja pidätetään, kirjoittaa riippumaton venäläinen toimittaja Ivan Žilin.

  • 6.4.2022

    ”Eläimet ovat arvokkaita itsessään, ilman ihmiselle koituvaa hyötyä”

    Eläimet on nähty pitkään hyödykkeinä ja välineinä. Olemme kuitenkin tulleet yhä enemmän kohti ymmärrystä, että eläimelläkin on itseisarvo. Ihmisen tehtävä olisi suojella tätä arvoa, eläinten oikeutta olla eläin, kirjoittaa Anni Valtonen.

  • 31.3.2022

    Eurooppalaisten halu auttaa ukrainalaisia pakolaisia on sekoitus sotamuistoja ja pelkoa

    Halu auttaa ukrainalaisia pakolaisia perustuu jaettuun historiaan, sukulaisuuden käsitykseen ja siihen, että Ukrainaan hyökännyt taho on juuri Venäjä, kirjoittaa sosiaaliantropologian tutkija Emmi Rimpiläinen.

  • 10.3.2022

    Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa konfliktin riskiä Bosnia-Hertsegovinassa

    Bosnia-Hertsegovinan raskas perintö vaikuttaa yhä alueen poliittiseen tasapainoon. Nyt olisi tärkeää tukea niitä alueen toimijoita, jotka korostavat yhtenäisyyttä ja yhteistyötä yli ryhmärajojen, sosiaaliantropologian professori Laura Huttunen kirjoittaa.

  • 28.2.2022

    ”Ryhmät, jotka asuvat keskuudessamme” – Kuka on kantasuomalainen?

    Kuka on suomalainen ja miten suomalaiseksi pääsee? On tärkeää, että jokainen hyväksytään kansalaiseksi, jos viranomaiset ovat jo kansalaisuuden myöntäneet, Wali Hashi kirjoittaa.

  • 9.2.2022

    Olohuone, jossa kaikki saavat olla

    Mitä on kansalaisuus? Ainakin osallisuutta, porukkaan kuulumista ja yhteisten asioiden hoitoa, Anni Valtonen kirjoittaa.

  • 9.12.2021

    Joukkovoimassa on toivomme

    Globaalissa etelässä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät meitä kriittisemmin jo nyt erityisesti sään ääri-ilmiöinä. Toimijuutta on nyt kuitenkin kaikkialla, ja siinä on toivomme: eri puolilla maailmaa kukoistavassa joukkovoimassa, Anni Valtonen kirjoittaa.

  • 19.11.2021

    Ujuni Ahmed: Rasistiseen kuvastoon perustuva hyväntekeväisyyskampanja on epäonnistunut

    Nenäpäivän taustalla oleva tavoite on tärkeä, mutta ilman epätasa-arvoisten rakenteiden kohtaamista emme voi puhua aidosti tasa-arvoisesta ja rasismista vapaasta kehitysyhteistyöstä, kirjoittaa Ujuni Ahmed.

  • 16.11.2021

    Essee: Käteisraha on pieni ikkuna yhteiskuntaan ja kultuuriin

    Seteleiden ja kolikoiden kuvitukset ovat merkittävä arvovalinta. Käteisestä luopuminen veisi meiltä yhden foorumin, jolla käydä keskustelua yhteiskunnan arvoista, toimittaja Juha Mäkinen kirjoittaa.