• 24.4.2020

    Pandemia tuo valtion takaisin, eikä kehityspolitiikka voi jäädä sivuun

    Koronaviruspandemia näytti, miksi valtion tärkeitä peruspalveluita ja huoltovarmuutta ei pidä jättää sijoittajien mielenliikkeiden varaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

  • 23.4.2020

    Puhu kielillä, ole eri ihminen

    Esimerkiksi suomea puhuessani saatan töksäytellä töykeästi niin kuin suomen puhujilla usein on tapana. Englanniksi taas olen hyvin kohtelias, Pauli Tapio kirjoittaa.

  • 22.4.2020

    Kiina on kehitysmaille mieluinen yhteistyökumppani

    Vaikka Kiina ei olekaan entinen siirtomaavalta, se taitaa talousimperialismin vähintään yhtä hyvin kuin Euroopan vanhat siirtomaaisännät, Christer K. Lindholm kirjoittaa.

  • 30.3.2020

    Millä kielellä sydämesi värähtelee?

    Jokainen uusi kieli, jopa murre, avaa oven uuteen ihmeelliseen paikkaan, Anni Valtonen kirjoittaa.

  • 17.3.2020

    Köyhien on ok sairastaa ja kuolla kulkutauteihin, rikkaan pohjoisen ei?

    Aasiasta katsottuna suomalaisten koronapaniikki tuntuu ylimitoitetulta.

  • 11.2.2020

    Suhde totuuteen erottaa demokratiat diktatuureista

    Median on välitettävä tietoa siitä, mitä eri poliittiset toimijat valtaan päästyään tekisivät, Elina Hirvonen kirjoittaa.

  • 6.2.2020

    Tulevaisuutta luodaan vahvuuksilla

    Koululla on mahdollisuus muuttaa kokonaisten sukupolvien ajatusmaailmaa ja toimintaa: millaisia ihmisiä kasvatamme, miten ja millaiseen maailmaan, Anni Valtonen pohtii.

  • 3.2.2020

    Ymmärrystä ihmisoikeuksista tarvitaan – ja nyt sillä on kiire

    On vallankumouksellista, että jatkossa koululaiset oppivat mitä oikeuksia jokaisella on ja miten niitä voi puolustaa, Kaari Mattila kirjoittaa.

  • 16.12.2019

    Rakastamaan kykenevä eläin

    Koiran omistaminen voi opettaa ehdottomasta rakkaudesta. Koirani on täysin erilainen ja toinen kuin minä, mutta silti rakastan sitä, pohtii Maailman Kuvalehden kolumnisti Hanna Weselius.

  • 12.12.2019

    Rakkauden avaruus

    Maailmassa on valtava kirjo rakkautta ja rakkaustarinoita. Miksi siis tunnistamme niistä vain pienen osan? Ihmiset voisivat paremmin, jos Disneyn satumaailman kertoma tarina ei olisi niin hallitseva, niin kapea, kirjottaa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen.