• 4.12.2024

    ”Meitä ohjataan valitsemaan työ, joka tuottaa merkitystä itsellemme – ei niinkään palvelua tai hyötyä yhteiskunnalle”

    Onko tässä ajassa jotain sellaista, että vähemmälle kiinnostukselle ovat jääneet juuri ne ammatit, joissa päämääränä on yhteisön hyvinvointi – ja vasta sitä kautta yksilön? Anni Valtonen pohtii pääkirjoituksessaan, mikä työ on arvokasta.

  • 26.11.2024

    ”Juhlimme yltäkylläisyydessä vielä tämän illan, vaikka aamulla edessä on sotku ja oksennus”

    Vaikka Suomi on ennakoinnin edelläkävijä, teemme juuri nyt hyvin lyhyen tähtäimen valintoja. Raavimme tuhatvuotiset suot tyhjiksi turpeesta ja hakkaamme metsät pahvilaatikoiksi verkkokauppoihin, mutta emme saata kohtuullistaa elintapojamme, jotta lähimetsässä lentäisi jatkossakin varpunen, Noora Vähäkari kirjoittaa.

  • 22.11.2024

    Etätyö on vanhanaikaista – Raja kodin ja työn välillä on ollut historiassa häilyvä

    Yhteiskuntamme rämpiminen etätyön sääntöihin liittyvissä kysymyksissä on omituista siihen nähden, ettei kotona työskentelyssä ole mitään uutta, kirjoittaa Suvi Jaakkola esseessään.

  • 15.11.2024

    Muistomerkit koko kansan terapiasohvina: ”Monumentit vapauttavat meidät unohtamaan muistamalla puolestamme”

    Ihmisyhteisöjen luita ja ytimiä järisyttävät tragediat jättävät jälkeensä tarpeen käsitellä tapahtunutta. Kekseliäänä lajina ihminen on kehittänyt näiden tilanteiden ratkaisemiseksi monenlaisia työkaluja, joista kenties käytetyimpiä ovat erilaiset muistomerkit, Suvi Jaakkola kirjoittaa esseessään.

  • 5.11.2024

    Muusikko ei elä pelkästä kutsumuksesta – kulttuuri tarjoaa meille merkitystä, ja siksi sitä pitää puolustaa

    Työnteon lopullisen tarkoituksen tiesi jo Mauri Antero Numminen. Hän valmisti ammattimiehen käsityönä Isän ja äidin työlaulun, jonka kertosäkeessä lauletaan: ”työtä, työtä, työtä tehdään jotta jotta leipää syödään”. Kolminkertaisesti työtä, ei ollenkaan vieras ajatus muusikon maailmassa.

  • 25.10.2024

    ”Ystäväni Palestiinassa eivät ole pelkkiä numeroita. He olivat eläviä yksilöitä, joiden tarinaa maailma ei suostu tunnistamaan”

    Miten minulla on lupa olla turvassa, kun perheeni ja ystäväni nukkuvat teltoissa ja elävät jatkuvassa pelossa, kysyy toimittaja Randa Al-Dawoudi.

  • 16.10.2024

    ”Globaalin etelän maiden velkaa käytetään poliittisena ja taloudellisena kuristusvälineenä”

    Iso osa maailman veloista ovat epäreiluja tai jopa laittomia. Nyt uusi kansainvälinen liike kyseenalaistaa, kuka on velkaa ja kenelle, kirjoittaa toimittaja Esa Salminen kolumnissaan.

  • 3.9.2024

    Jokainen valitsee taistelunsa

    Meistä kukaan ei voi pelastaa koko maailmaa. On kuitenkin tärkeää, että jokainen löytää oman tehtävänsä. Lehtemme tehtävä on tarkastalla kenen historiaa kerromme, kuka pääsee ääneen, kirjoittaa Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

  • 26.8.2024

    Kaipuu kulta-aikaan – Nostalgiamusiikki muistuttaa meitä siitä, että kaikki on muuttunut ja mikään ei ole muuttunut

    Miksi vanhoja hyviä aikoja haikaileva historiallinen tarina pulskistaa suosituimmat maailmanmusiikin ilmiöt niin mahtaviksi? Musiikkinostalgiassa kyse on sosiaalisesta tilauksesta. Haluamme ja tarvitsemme nostalgiaesiintyjiä, kirjoittaa Mika Kauhanen esseessään.

  • 14.8.2024

    Poliitikko voi olla myös kansan palvelija

    Amazonin alkuperäiskansojen yhteisöissä päälliköt palvelevat yhteisöään epäitsekkäästi. Toisin on meillä: johtajamme eivät vain tarjoile hyvää kansalleen vaan käyttävät jatkuvasti valtaansa sitä kohtaan, kulttuuriantropologi Suvi Jaakkola kirjoittaa.