• 22.6.2020

    Addiksen uusi aika: Afrikan Brysselissä taidekahvilat ja kulttuuri kukoistavat

    Hallitsijan kritisoimisesta ei enää joudu vankilaan, ja ulkomaille paenneet etiopialaiset palaavat synnyinmaahansa. Addis Abebassa totutellaan uudenlaiseen vapauteen ja availlaan hipsterikahviloita. Nyt on uudenlaisen toivon aika.

  • 12.6.2020

    Uusi arvio: Koronavirus vie köyhiltä yli 500 miljoonan dollarin tulot päivittäin, köyhyys siirtymässä takaisin Aasian kehitysmaihin

    YK-yliopiston mukaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä voi koronaviruksen seurauksena nousta takaisin yli miljardiin ihmiseen ensimmäistä kertaa vuosiin. Samalla köyhyyden maantieteellinen jakautuminen on muuttumassa.

  • 9.6.2020

    Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

    Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).

  • 4.6.2020

    Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

    Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.

  • 28.5.2020

    Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

    Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

  • 26.5.2020

    Essee: Täyttä myrkkyä – luonnollisesti!

    Salaliittoteoriat luonnonlääkinnän hyötyjä peittelevästä ilkeästä lääketeollisuudesta elävät sitkeästi. Oikeasti lääketiedettä ei ohjaile mikään mystinen ”iso käsi”, vaan tieteen kansainväliset periaatteet.

  • 14.5.2020

    Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke

    Suomen Akatemian rahoittama kuusivuotinen Finix-tutkimushanke yrittää kehittää vaatetuotantoa, joka perustuisi täysin kiertotalouteen. Tutkija Anna Härri selvittää, miten muutos vaikuttaisi kehitysmaihin. Esimerkiksi ympäristöystävälliset kuidut eivät vielä takaa, että työntekijöitä ei hyväksikäytetä, hän muistuttaa.

  • 6.5.2020

    Ekonomistit vaativat ympäristöystävällistä koronaelvytystä – Parempi vaihtoehto myös talouden kannalta

    Valtiot pohtivat parhaillaan, miten saada taloudet jaloilleen koronakriisin jälkeen. Oxfordin yliopiston raportin mukaan esimerkiksi uusiutuvaan energiaan investoiminen on taloudellisesti tehokkaampaa kuin fossiilisiin satsaaminen.

  • 5.5.2020

    ”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo

    Etenkin epävirallisen sektorin työntekijät ovat tyhjän päällä koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi ja miljoonat voivat syöksyä köyhyyteen, varoittavat YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntijat. Toisaalta kriisi voi olla myös mahdollisuus vahvistaa maanosan selviytymiskykyä.

  • 22.4.2020

    Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat

    Tutkija-dokumentaristi Jouko Aaltosen ja dosentti Seppo Sivosen kirja kertoo muun muassa Ruotsin omistamasta karibialaisesta Saint-Barthélemyn saaresta, josta tuli orjakaupan keskus. Vielä nykyäänkin asian vähättely on Ruotsissa yleistä, ja saareen suhtaudutaan jopa nostalgisesti, sanoo Aaltonen.