• 2.5.2023

    Intian hindunationalistit muokkaavat historiaa mieleisekseen

    Intian mogulien aikakaudella rakennettiin muun muassa maailmankuulu Taj Mahal -pyhättö. Islaminuskon merkitystä maan historiassa halutaan nyt kuitenkin vähätellä ja moguliaika on päätetty poistaa historian oppikirjoista. Viranomaisten mielestä kyse on ”järkiperäistämisestä”, tutkijat ovat huolissaan vääristelyn vaikutuksista.

  • 27.4.2023

    Selvitys: Länsimaiset avunantajat ovat rahoittaneet Ugandassa homofobiaa levittäviä kristillisiä yhteisöjä – Suomessa ulkoministeriö selvittää tukea helluntaikirkolle, jonka edustaja on laukonut sateenkaarivastaisia mielipiteitä mediassa

    Suomalainen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International tukee Ugandassa helluntaikirkko PCU:ta, jonka edustaja on sanonut homoseksuaalisuuden olevan Raamatun vastaista. Ulkoministeriön ohjeet kieltävät kaikenlaisen syrjinnän. Fida ja ulkoministeriö lupaavat selvittää asian.

  • 26.4.2023

    Ukrainan sota herätti henkiin geopoliittisen kilpailun Afrikasta – Maanosan pitää nyt vältellä joutumista supervaltojen intressien ristipaineeseen

    Afrikasta on tullut yhä selkeämmin Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän välisen geopoliittisen kilpailun kohde. Se vaatii maanosalta huolellista strategiaa ja sen omien voimavarojen hyödyntämistä, kirjoittaa Linus Atarah.

  • 25.4.2023

    Miksi Joe Biden esitti Mastercard-johtajaa Maailmanpankin johtoon?

    Maailmanpankin uudeksi johtajaksi valittaneen investointipankkiiri Ajay Banga, jolla ei ole juuri näyttöjä globaalin kehityksen edistämisestä. Taustalla on Yhdysvaltain demokraattipuolueen heikkoudet globaaliin hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä vanha ”herrasmiessopimus” johtajuuden kuulumisesta Yhdysvalloille. Kenties Maailmanpankin seuraava johtaja valitaan kuitenkin jo avoimessa prosessissa ja kriteereillä, joita ohjaavat globaalit kehitystavoitteet, kirjoittaa Matti Ylönen.

  • 24.4.2023

    Sotilasmenot kasvoivat viime vuonna uusiin ennätyslukemiin – Suomessa menot nousivat hävittäjähankintojen takia eniten yli 60 vuoteen

    Sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten Euroopassa, mitä selittää etenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sotilasmenot ovat kuitenkin kasvaneet jo vuosia, mikä viittaa siihen, etteivät valtiot usko turvallisuuden paranevan lähitulevaisuudessakaan, sanoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri.

  • 20.4.2023

    Pelonlietsonta väestönkehityksestä lopetettava, vaatii YK:n väestörahasto – ”Naisten kehoja ei tule pitää väkilukutavoitteiden vankina”

    Huolipuhe sekä korkeasta että matalasta syntyvyydestä on yleistynyt. YK:n väestörahaston mukaan siitä ei kuitenkaan ole hyötyä, vaan tärkeintä olisi huolehtia siitä, että ihmiset pystyvät tekemään vapaasti päätöksiä omasta lisääntymisestään.

  • 19.4.2023

    Sudanin konfliktissa on kyse vaarallisesta valtapelistä, jossa roolinsa on myös ulkovalloilla – ”Kaikki paine pitäisi laittaa siihen, että sota loppuu”, sanoo tutkija Redie Bereketeab

    Sudanin armeija ja RSF-ryhmä taistelevat vaikutusvallasta ja rikkauksista – ja kumpikin uskoo voivansa voittaa. Ulkovallat ovat toistaiseksi vaatineet yhtenäisenä rintamana väkivallan lopettamista, mutta niilläkin on Sudanissa omat intressinsä. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa ei luoda hetkessä, muistuttaa Afrikan sarven konflikteihin perehtynyt Pohjoismaisen Afrikka-instituutin tutkija Redie Bereketeab.

  • 14.4.2023

    Välimerellä on kuollut alkuvuonna siirtolaisia eniten kuuteen vuoteen – Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan viivyttely pelastustoimissa on johtanut satoihin kuolemiin

    Pohjois-Afrikasta Italiaan tulevien siirtolaisten määrä on tänä vuonna moninkertaistunut, ja samaan aikaan myös kuolleiden määrä on kasvanut. IOM vaatii valtioilta vastuunottoa pelastustoimista.

  • 11.4.2023

    Taliban kielsi Afganistanin naisilta työskentelyn myös YK:ssa – Ensimmäinen kerta järjestön historiassa

    YK toimittaa apua noin 23 miljoonalle ihmiselle Afganistanissa, mutta afganistanilaiset naiset eivät saa enää työskennellä sen riveissä. Mikään muu maa ei ole tehnyt samaa.

  • 5.4.2023

    Kansalaisyhteiskuntaa sorretaan yhä kiivaammin ja trendi on huolestuttava Euroopassakin, kertoo tuore selvitys – ”Lähes kaikkien Euroopan maiden kohteena on ilmastoliike”, sanoo Civicus-järjestön tutkimusjohtaja Marianna Belalba

    Jo lähes 30 prosenttia maailman väestöstä elää maissa, joissa kansalaisjärjestöt eivät voi toimia käytännössä lainkaan. Turvassa ei ole myöskään Eurooppa, jossa viranomaisten hampaissa ovat etenkin Elokapinan mielenosoittajat, kertoo Civicuksen tuore raportti.