• 22.5.2025

    Uskommeko rauhan säilyvän pelkästään puolustusmenoja kasvattamalla?

    Suomessa puhutaan enemmän asehankinnoista ja puolustusmenojen kasvattamisesta kuin rauhasta. Myös eriarvoisuutta lisäävä politiikka on kuitenkin turvallisuusuhka, muistuttaa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen.

    Artikkelikuva

  • 20.5.2025

    Mediaympäristön muutos ja resurssivaje koituivat Ulkopolitiikka-lehden kohtaloksi

    Yi 60-vuotias Ulkopolitiikka-lehti lakkautettiin tänä keväänä. Lakkautuspäätöksestä vastannut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala kaipaa silti yhä ”syvää näkemystä melun maailmaan”.

    Artikkelikuva

  • 24.4.2025

    Hallitus ei pysty noudattamaan omaa kehityspolitiikkaansa, kritisoivat järjestöt – Kehitysyhteistyöstä leikataan jälleen 

    Kehitysyhteistyöstä leikataan jo kolmatta kertaa tämän hallituskauden aikana. Ajankohta on erityisen hankala, sanovat järjestöt.

    Artikkelikuva

  • 8.4.2025

    Romanien oikeudet matelevat, emmekä vieläkään osaa puhua siitä

    Miksi emme puhu Puolan aborttioikeuksien yhteydessä siitä, että Tšekissä pakkosteriloitiin romaninaisia vielä 2010-luvulla? Tietoa romanivähemmistön syrjinnästä löytyy, mutta se sivuutetaan, kirjoittaa Tuukka Tuomasjukka.

    Artikkelikuva

  • 7.4.2025

    Essee: Maailmankansalaisuuden ei tarvitse olla varattu vain harvoille

    Suomalainen voi matkustaa ilman viisumia 192 maahan, mutta monien näiden maiden kansalaiset eivät pääse Suomeen. Sitä selittää järjestelmä, joka perustuu valtioiden väliseen poliittiseen ja taloudelliseen hierarkiaan. Se ei kuitenkaan ole luonnonlaki, kirjoittaa Riina Rastas esseessään.

    Artikkelikuva

  • 3.4.2025

    Indonesia otti käyttöön suuryritysveron

    Indonesia soveltaa OECD:n sopimusta, jonka mukaan maat voivat asettaa 15 prosentin veron monikansallisille suuryrityksille.

    Artikkelikuva

  • 3.4.2025

    Suomen irtautuminen miinakieltosopimuksesta nakertaisi kansainvälistä järjestelmää, sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson – ”Jos tästä nakerretaan, mikä on seuraava askel?”

    Jos Suomi irtautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, se näyttää huonoa esimerkkiä myös muille maille, sanoo Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson. Hänen mukaansa vastuullista miinoittamista ei ole olemassa.

    Artikkelikuva

  • 1.4.2025

    Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustaminen vaatii kansalaisyhteiskunnalta valppautta, sanoo Jarna Petman: ”Jos emme aseta rajoja tässä ja nyt, ei niitä aseta kukaan muukaan”

    Miten ihmisoikeudet ovat kehittyneet viime vuosina? Onko ihmisoikeuksista tullut kauppatavaraa? Mitä me voimme tehdä niiden edistämiseksi? Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Jarna Petman vastaa kysymyksiin.

    Artikkelikuva

  • 27.3.2025

    Iran on muistutus ihmisoikeuksien hauraudesta – ”Toivon, että nuoret kyllästyvät nykytilaan ja tilalle syntyy jotakin uutta”

    Vankilaan bahai-uskonsa vuoksi tuomittu Raha Sabet Sarvestany peräänkuuluttaa yhteisvastuuta Iranin ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Iranissa syntynyt ja lapsena Ruotsiin salakuljetettu Atefeh Sebdani sanoo nuorten iranilaisten olevan väsyneitä väkivaltaan.

    Artikkelikuva

  • 26.3.2025

    Sotilasvallankaappaus on saanut ennätysmäärän myanmarilaisia muuttamaan Thaimaahan – ”Aion olla täällä niin kauan kunnes kotimaahani tulee rauha”

    Thaimaassa työskentelee arviolta yli kaksi miljoonaa Myanmarista tullutta siirtotyöläistä. Määrä on kasvanut vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Vaikka Thaimaa tarjoaa tulijoille joitakin etuja verrattuna moniin muihin Aasian maihin, ovat siirtotyöläiset sielläkin haavoittuvassa asemassa.

    Artikkelikuva

Avarra maailmankuvaasi.

Tilaa Maailman Kuvalehti. Vain 49 € / vuosi.

TILAA LEHTI