• 2.1.2024

    ”Kun Sixten Korkman puhuu, suomalaiset hurmaantuvat”

    Kun yhdistetään ”valtiovarainministeriön johtaja” ja humanismi tai ”EU:n talousosasto” ja ympäristöliike, tapahtuu ihmeitä. Esimerkiksi Korkmanin asemaa voi kuitenkin tarkastella myös sen kautta, mistä hän ei puhu, kirjoittaa Reetta Räty kolumnissaan.

    Artikkelikuva

  • 2.1.2024

    Gazan konflikti, analyysit kehitysyhteistyöstä ja turvallisuuspolitiikka kiinnostivat Maailma.netin lukijoita vuonna 2023

    Epävakaa maailmantilanne näkyy Maailma.netin luetuimpien juttujen tilastossa, mutta myös kehityspolitiikkaan liittyvät uutiset aina hallitusohjelmasta kehitystutkimukseen ovat luetuimpien juttujen joukossa.

    Artikkelikuva

  • 27.12.2023

    Suomalainen media on epäonnistunut Palestiina-uutisoinnissaan: ”Palestiinalaisten ja israelilaisten mahdollisuudet saada ääntään kuuluviin eivät ole tasapuoliset johtuen kolonialismin pitkästä historiasta ja nykyisyydestä”

    Läntiset mediat hyödyntävät Israelin valtiollisen propagandan tekniikoita Palestiina-uutisoinnissaan, kirjoittaa väitöstutkija Laura Menard AntroBlogin uutiskommentissa.

    Artikkelikuva

  • 12.12.2023

    ”Venäjällä ei enää ole journalismia” – Ainakin 19 toimittajaa on vankilassa, ja monet muut ovat paenneet ulkomaille

    Venäjän jo ennestään surkea lehdistönvapauden tilanne on heikentynyt maan hyökättyä Ukrainaan. Venäjältä paenneet kirjeenvaihtajat ja toimittajat kertovat, että riippumatonta journalismia voi tehdä enää ulkomaisille medioille salanimen turvin.

    Artikkelikuva

  • 12.10.2023

    Israelin ja Hamasin sotaa käydään myös mediarintamalla – ”Vihaiset arabit” -tarinassa on riskinsä, varoittavat asiantuntijat

    Israelin ja Hamasin väkivaltaisuuksista uutisoiminen on vaikeaa, sillä konflikti on politisoitunut ja eri osapuolet yrittävät saada omaa viestiään vahvasti läpi. Toimittaja Karoliina Knuuti ja Lähi-idän mediasotaan perehtynyt Tapio Kujala toivovat toimittajilta hyvää taustoittamista.

    Artikkelikuva

  • 9.10.2023

    Hei sinä, joka kirjoitat Israelin ja Hamasin ”sodasta” – tarkistathan ainakin nämä faktat

    Hamas aloitti lauantaina 7.10. tuhoisan hyökkäyksen Israeliin ja Israel vastasi sodanjulistuksella. Kaikki maailman uutistoimitukset kiirehtivät raportoimaan tapahtuneesta. Aika monelta jäi muutama taustatieto kirjaamatta, kirjoittaa Maailman Kuvalehden toimitussihteeri Karoliina Knuuti.

    Artikkelikuva

  • 25.9.2023

    Raportti: Some-jätit eivät torju riittävän ponnekkaasti väärän ilmastotiedon leviämistä, erityisen huonosti pärjää viestipalvelu X

    Monet sosiaalisen median alustavat ovat sitoutuneet ehkäisemään misinformaatiota, mutta käytännön toimista niillä ei ole näyttöä, sanovat ympäristöjärjestöt.

    Artikkelikuva

  • 23.8.2023

    Verkkovihaa kokevat naistoimittajat tarvitsevat tukea – Sen osoittaa myös Ida Erämaan tapaus

    Perussuomalaisia kolumnissaan kritisoinut toimittaja Ida Erämaa sai verkossa vastaansa valtavan määrän vihaa mutta myös tukea. Tuen osoittamisella voi olla suuri merkitys ihmisoikeuspuolustajien jaksamisen kannalta, vaikkei se kaikkia verkkovihan vaikutuksia pois pyyhikään, kirjoittaa tasa-arvoasiantuntija Elina Nikulainen.

    Artikkelikuva

  • 21.6.2023

    Tiedonvälityksen autiomaa valtaa Latinalaista Amerikkaa – Monilla alueilla medioita ei ole tai journalismin laatu on kehno

    Esimerkiksi Argentiinassa runsaan tiedonvälityksen alueita on vain kymmenen prosenttia. Riippumattoman median vähäisyys huolettaa tutkijoita, sillä se tarkoittaa, että kansalaiset ovat alttiita esimerkiksi valtaapitävien propagandalle.

    Artikkelikuva

  • 24.5.2023

    Olemme kaikki vähän rikki – eikä se ole enää uutinen

    Musiikintekijät ja muut julkisuuden henkilöt laitetaan kertomaan tarinaa, jossa he ovat nousseet pohjamudista pinnalle. Että hekin ovat haavoittuvaisia. Toistammeko narratiivia jo kyllästymiseen saakka? Eikö välillä voisi puhua itse musiikista, Anni Valtonen pohtii pääkirjoituksessaan.

    Artikkelikuva