25.5.2006
Kaavamainen, kiehtova kauneus
Onko kauneus vain katsojan silmässä?
Artikkelikuva
Avainsana: kulttuuri
-
-
25.5.2006
Karibialta Suomen suveen
Heinäkuussa Imatra Big Band Festivaalille saapuva Michele Henderson rakastaa Tove Janssonin "kirjaa Kuka lohduttaisi Nyytiä?" Mutta on dominicalaislaulajattarella muunkinlainen yhteys Suomeen.
Artikkelikuva -
25.5.2006
Mustaa ja kaunista
Pariisissa toimiva lääkäri Khadi Sy Bizet on erikoistunut mustan ihon kauneudenhoitoon.
Artikkelikuva -
25.5.2006
Wilson Kirwa kertoo afrikkalaisia tarinoita
"Elämäni ei ole aina ollut helppoa. Olen joutunut taistelemaan leijonan kanssa ja asumaan rautatieasemalla ja metron käytävillä. Olen saanut saduista voimaa vaikeina hetkinä. Niistä on ollut sekä iloa että lohtua", kirjoittaa juoksija Wilson Kirwa.
Artikkelikuva -
25.5.2006
Myytin ystävä
"Kohtalo halusi, että Ernesto kuolisi nuorena ollakseen tänä päivänä kuka on", sanoo Che Guevaran lapsuudenystävä Carlos "Calica" Ferrer. Hän on kirjoittanut kirjan siitä, miten Ernestosta tuli Che, Kuuban vallankumoustaistelija.
Artikkelikuva -
25.5.2006
Brasilialaiset muokkaavat ahkerasti kehoaan
Värikkyydestään tunnetussa Brasiliassa ulkonäköpaineet kasvavat ja yhdenmukaistavat naisia. Myös miehet satsaavat komeutensa puolesta.
Artikkelikuva -
4.4.2006
Sillanrakentaja
Espoolainen Shimelles Tenaw on tutkija ja ortodoksisen kirkon aktiivinen jäsen. Hän valmistautuu pääsiäiseen ja rakentaa ruohonjuuritason verkostoja.
Artikkelikuva -
4.4.2006
Ceviche, Perun suurlähettiläs
Cevichen resepti on säilynyt lähes 3000 vuotta muuttumattomana.
Artikkelikuva -
4.4.2006
Nihat Gültekin: Kansalliseepoksen vaalija
Kesällä 2005 Nihat Gültekin toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja kiipesi Ararat-vuorelle, jonka juurella asui kurdien kansalliseepoksen koonnut runoilija Ehmede-i Xani.
Artikkelikuva -
4.4.2006
Identiteetin astevaihteluja
Kansallisteatterin Sorsastaja-näytelmässä lavalla elämäänsä ja identiteettiään perkaa neljä suomalaista näyttelijää, joilla on afrikkalainen isä. Mukaan tarinaan kutoutuu myös pala näytelmän ohjanneen Pirkko Saision omaa elämää.
Artikkelikuva