• 6.3.2023

    Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi

    Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.

    Artikkelikuva

  • 24.2.2023

    Korkein oikeus päättää Meksikossa, onko järjestöillä sananvaltaa ympäristöasioissa

    Meksikon korkeimman oikeuden käsissä on elokuusta 2021 ollut tapaus, johon liittyy järjestöjen mahdollisuus ilmaista erimielisyytensä ympäristöpäätöksistä. Jos päätös on kielteinen, vaarassa on myös Latinalaisen Amerikan alueellinen sopimus, joka takaa muun muassa kansalaisten osallistumisen päätöksentekoon.

    Artikkelikuva

  • 21.2.2023

    Mikä maailman tilassa huolettaa, Tomi Järvinen?

    Vaikka maailmassa on päällekkäin monta kriisiä ja keskustelukulttuuri on kärjistynyt, solidaarisuus ja ihmisen halu auttaa lähimmäistä antavat Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajalle Tomi Järviselle toivoa.

    Artikkelikuva

  • 17.2.2023

    Suomessa on suojeltava paremmin mielenosoitusoikeuden toteutumista, sanoo Amnesty – Tuoreen raportin mukaan poliisi syyllistyy ylilyönteihin ja väärintulkintoihin

    Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tarkkailijat ovat seuranneet, miten kokoontumisvapaus toteutuu Suomessa. Vaikka poliisi turvaa pääosin mielenosoittajien oikeudet, ongelmia on esimerkiksi kiinniotto- ja siirtotilanteissa. Samaan aikaan suomalaisten tietämys kokoontumisvapauden perusteista on heikolla tolalla. ”Se on vaarallinen yhtälö”, toteaa Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.

    Artikkelikuva

  • 15.2.2023

    Uganda aikoo potkaista YK:n ihmisoikeustoimiston ulos maasta – Kansalaisjärjestöt pelkäävät sorron lisääntyvän

    Ugandan ihmisoikeusmaine on heikko, mutta nyt se vakuuttaa sitoutuneensa ihmisoikeuksiin eikä halua YK:n ihmisoikeustoimijaa enää maahan. Vainottu kansalaisyhteiskunta pelkää ihmisoikeustilanteen heikkenemistä.

    Artikkelikuva

  • 1.2.2023

    Kun armeija kaappasi vallan Myanmarissa, nuoret elokuvantekijät tarttuivat kameraan – Suomessa nähtävä dokumenttielokuva kertoo rohkeudesta ja epätoivosta

    Anonyymien myanmarilaisten tekemä hybrididokumentti Myanmar Diaries kuvaa maan verisen vallankaappauksen alkuvaihetta vuonna 2021. Dokumentin teko vaati erityistä varovaisuutta, sillä Myanmarissa on hengenvaarallista edes liikkua kameran kanssa, kertovat salanimellä esiintyvät nuoret dokumentintekijät Nemo ja Natalia.

    Artikkelikuva

  • 30.1.2023

    2000-luvun alun kansalaisliikkeet vastustivat ”Maailmanpankkia, kapitalismia ja kaikkea muutakin pahaa tässä maailmassa” – Jouko Aaltosen uusi dokumenttielokuva antaa äänen radikaalille aktivistisukupolvelle

    Dokumenttielokuva Miten korjata maailma nostaa esiin varjoon jääneet kansalaisliikkeet, joiden ansiosta esimerkiksi graffiteista ja perustulosta keskustellaan nykyään myös valtavirtapolitiikassa. Ohjaaja Jouko Aaltosta kiinnostavat yhteiskunnalliset liikkeet, jotka yrittävät muuttaa maailmaa. Hänen mukaansa on ”pönttö ajatus”, että kyse olisi vain nuorison hulinoinnista.

    Artikkelikuva

  • 24.1.2023

    Kreikassa siirtolaisia auttaneiden syytteet kaatuivat oikeudessa, mutta rikostutkinta jatkuu

    YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen kritisoima oikeudenkäynti keskeytyi, kun suurin osa vapaaehtoisiin kohdistetuista syytteistä hylättiin menettelytapavirheiden takia.

    Artikkelikuva

  • 18.1.2023

    Seksuaalinen hyväksikäyttö on Suomen tukemassa kehitysyhteistyössä harvinaista mutta ei ennenkuulumatonta

    Ulkoministeriön tukema Vammaiskumppanuuden ja Kuurojen liiton kehitysyhteistyöhanke jouduttiin lopettamaan, koska paikallista kumppanijärjestöä epäiltiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikön Eevamari Laaksosen mukaan vastaavia tapauksia nousee esiin harvemmin kuin kerran vuodessa.

    Artikkelikuva

  • 21.12.2022

    Suomi on profiloitunut etenkin naisten oikeuksien puolustajana ensimmäisenä vuotenaan YK:n ihmisoikeusneuvostossa – ”Luottopakilta” kaivataan kuitenkin rohkeampia avauksia

    YK:n ihmisoikeusneuvosto saa usein kritiikkiä hampaattomuudestaan, mutta kuluneena vuonna se on pysynyt toimintakykyisenä karmivasta globaalista ihmisoikeustilanteesta huolimatta. Suomi on pärjännyt neuvoston jäsenenä hyvin, mutta se voisi osoittaa lisää johtajuutta, sanovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Katja Creutz ja Amnestyn asiantuntija Vilja Härkönen.

    Artikkelikuva