• 24.7.2024

    Kenialaiset naiset taistelevat tyttöjen sukuelinten silpomista vastaan – ”Hallituksen tavoite silpomisen hävittämiseksi vuoteen 2030 mennessä voidaan saavuttaa avullamme”

    Silpominen on osa Kenian maasaiyhteisöjen vanhoja perinteitä. Moni itse silpomisen kokenut maasainainen taistelee kuitenkin nyt perinnettä vastaan. Myös valtion poliittinen johto on silpomista vastaan ja taistelu on saanut paitsi julkista tukea, myös resursseja.

    Artikkelikuva

  • 22.7.2024

    Uudessa-Kaledoniassa kytee itsenäisyyshaave – ”Me haluamme, että maamme vapautuu siirtomaahallinnosta”

    Ranskan siirtomaa Uudessa-Kaledoniassa puhkesi väkivaltaisia levottomuuksia toukokuussa, kun Ranskan parlamentin sääti vaalilakimuutoksen, joka olisi antanut äänioikeuden kymmenille tuhansille saarille hiljattain muuttaneille siirtolaisille. Kanakit ovat aiemmin hävinneet täpärästi kansanäänestykset itsenäisyydestä, joten pelkona oli, että muutoksen jälkeen heidän edustuksena olisi vieläkin pienempi. Vaalilaki lopulta peruttiin.

    Artikkelikuva

  • 17.6.2024

    Luonnonsuojelualueen tieltä häädetty endorois-kansa on perännyt oikeuksiaan 50 vuotta Keniassa – ”Politiikkaa tehdään yhä ilman meidän suostumustanne”, sanoo aktivisti Christine Kandie

    Alkuperäiskansojen ja paikallisten yhteisöjen häätäminen turismin ja luonnonsuojelun nimissä on ikivanha ongelma. Vammaisten alkuperäiskansanaisten järjestöä johtava Christine Kandie sanoo, ettei luonnonsuojelu onnistu, ellei alkuperäiskansoille anneta päätösvaltaa.

    Artikkelikuva

  • 22.3.2024

    Veden kulttuurinen merkitys vesikiistoissa tulisi ottaa vakavasti – vesi ylläpitää ihmisen ja luonnon vuorovaikutussuhdetta

    Perussa vesikonfliktit ovat yleistyneet ilmastonmuutoksen ja kestämättömän veden käytön seurauksena. Kiistoissa puolustetaan myös toisenlaista maailmanjärjestystä, jota valvovat vuorten jumalat, kirjoittaa kehitysmaatutkija Anna Heikkinen.

    Artikkelikuva

  • 6.2.2024

    Vihreän siirtymän hankkeet kaventavat alkuperäiskansojen tilaa: ”Avainkysymys on, kuka projektista hyötyy”

    Yli puolet vihreän siirtymän kaivoshankkeista on alkuperäiskansojen mailla tai läheisyydessä. Vihreästä kolonialismista puhutaan, kun yhtiöt rakentavat kaivoksia ja tuulivoimaloita alkuperäiskansojen maille ilman heidän suostumustaan.

    Artikkelikuva

  • 5.1.2024

    Andeilla käytetään inkojen vanhaa metodia vesipulan torjumiseen –  ”Ilmasto on muuttunut, eivätkä rukoukset enää toimi”

    Iso osa Perun Cuzcon alueen jäätiköistä on sulanut, ja El Niño -sääilmiö pahentaa kuivuutta. Maaseudun viljelijäyhteisöissä lisätään käytettävissä olevia vesivaroja suodattamalla sadevettä maaperään. Se on auttanut, mutta ilmastonmuutoksen takia vesiongelmia on yhä odotettavissa.

    Artikkelikuva

  • 2.1.2024

    Brasilian kongressi haluaa kaventaa alkuperäiskansojen maaoikeuksia – Uusi laki sallisi sotilastukikohdat

    Brasilian kongressi haluaa tunnustaa alkuperäiskansojen maiksi vain ne alueet, joita nämä asuttivat uuden perustuslain astuessa voimaan vuonna 1988. Uusi laki uhkaisi alkuperäiskansojen selviytymistä ja myös sademetsiä, kirjoittaa toimittaja Mario Osava analyysissään.

    Artikkelikuva

  • 18.12.2023

    Australia sanoi ei – historiallinen lakialoite alkuperäiskansojen oikeuksien parantamiseksi kaatui kansanäänestyksessä

    Australiassa pidettiin kansanäänestys siitä, perustetaanko maan alkuperäiskansoille neuvoa-antava elin. Elimen tarkoituksena olisi ollut käsitellä maan lakien vaikutusta alkuperäiskansojen yhteisöihin. Aloite kuitenkin kaatui kansanäänestyksessä.

    Artikkelikuva

  • 30.11.2023

    YK:n pakolaisjärjestö kehottaa Suomea suojelemaan oikeutta hakea turvapaikkaa

    ”Vaikka valtioilla on laillinen oikeus valvoa rajojaan, niiden on tehtävä se kansainvälisten velvoitteidensa ja kansainvälisen pakolaisoikeuden mukaisesti”, sanoo UNHCR lausunnossaan.

    Artikkelikuva

  • 15.9.2023

    Raportti: Viime vuonna tapettiin ainakin 177 ympäristöaktivistia – Amazon on yksi vaarallisimmista paikoista

    Viimeisen vuosikymmenen aikana on tapettu lähes 2 000 ympäristö- ja maaoikeuksien puolustajaa. Erityisen vaarallista ympäristöaktivismi on alkuperäiskansojen jäsenille.

    Artikkelikuva