Levy. Neljä vuotta sitten Aziza Brahim valloitti maailmanmusiikkilistojen ykkössijat ja kiersi maailmaa, vieraillen myös Helsingissä Maailma kylässä -festivaalilla. Hänen uuden levynsä kansikuva tekee vaikutuksen – pieni tyttö hymyilee unelmien balettiasussa, vaikka pakolaisleirin teltat ja rauniot siintävät taustalla.
Brahim on kertonut kasvaneensa länsisaharalaisten pakolaisleireillä Algeriassa. Nyt sahrawi-laulaja haluaa nostaa esiin melkein unohdetun tragedian: leirit ovat yhä siellä.
Levyllään Brahim tekee uudenlaisia musiikillisia valintoja barcelonalaisystävänsä Amparo Sánchezin sparraamana. Vielä avauskappaleessa tabal-rummut lyövät verkkaista tahtia ja melodia vaeltaa askeettisena. Sitten pinkaisevat mukaan sähäkät kitarat, sointuvaihdokset ja elektroniset vaikutteet, ja mitä pidemmälle levy etenee, sitä napakammin nakuttaa reggaen takapotku. Lauluosuuksissaan Brahim pitää kuitenkin kiinni Sahara-soundin ilmeestä.