Fatima (Nadia Melliti), 17, tykkää enemmän jalkapallosta kuin kokkaamisesta. Tytöt kiinnostavat enemmän kuin naimisiin mankuva poikaystävä.
Hän asuu pohjoisafrikkalaisessa perheessä Pariisissa, ja ympäristön ihmisillä on vahvat mielipiteet siitä, millaista elämää Fatiman tulisi elää.
Ranskanalgerialaisessa perheessä seksuaalivähemmistöön kuuluminen on isompi ongelma kuin valtaväestössä. Vai onko?
”Suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on ongelma kaikenlaisten ihmisten parissa riippumatta luokasta tai etnisyydestä, mutta toki islamilaisilla vielä muita vaikeampi”, ranskalaisohjaaja Hafsia Herzi (s. 1987) sanoo Pariisissa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.
Tunisialaisen isän ja algerialaisen äidin tyttärenä kasvaneen Herzin neljäs pitkä elokuva Kuopus (La Petite Dernière, Ranska 2025) perustuu Fatima Daasin palkittuun autofiktiiviseen esikoisromaaniin. Koska aihe ei ollut Herzille omakohtainen, hän kertoo perehtyneensä laajasti seksuaalivähemmistöjen tilanteeseen Ranskassa.
Kaikilla ihmisillä on omat sisäiset taistelunsa, ja siksi jokainen voi samastua Fatimaan, minäkin.
Taustatutkimuksen perusteella hän näkee, että muslimit ovat valtaväestöä vanhoillisempia. Ero ei kuitenkaan ehkä ole niin iso kuin voisi kuvitella.
Taustaltaan pohjoisafrikkalaiset ovat Ranskan toiseksi suurin väestöryhmä. Tilastointi etnisillä perusteilla on kielletty, mutta heitä arvioidaan olevan melkein kymmenen prosenttia väestöstä, noin 6,4 miljoonaa.
Usein kaikki arabitaustaiset niputetaan muslimeiksi, mutta islamia tunnustaa tilastojen mukaan vain neljä prosenttia Ranskan väestöstä. Se vastaa alle puolta etnisestä vähemmistöstä.
Elokuvan Fatima perheineen kuuluu tähän vähemmistön.
”Kaikilla ihmisillä on omat sisäiset taistelunsa, ja siksi jokainen voi samastua Fatimaan, minäkin. Mutta homoseksuaalisuus ei ole elokuvani perimmäinen aihe. Minua kiinnostaa henkilöhahmon sisäinen kamppailu.”
Ristiriidat kärjistyvät aina dramaattisesti nuoruuden kuohuissa. Moni uskonto pyrkii säätelemään ihmisten seksuaalisuutta, ja vähemmistön suhde vanhoilliseen uskontoon korostaa ristiriitaa. Fatiman tausta on siis hedelmällinen maaperä aiheen käsittelylle.
”Sekä homoseksuaalisuus että uskonto ovat tabuja. Minulle jopa väitettiin, että Fatiman kaltaista hahmoa ei ole olemassakaan.”
Elokuvassa Fatima yrittää sovittaa yhteen uskonsa ja seksuaalisuutensa.
”Halusin rehellisiä vastauksia niin kuin hänkin. Siksi Fatima käy elokuvassa oikean imaamin puheilla. Se tapaaminen on todellinen. Imaami sanoi, että vastaavia kysymyksiä tulee eteen tosi usein. Halusin näyttää tilanteen arkisuuden.”
Elokuva sai ensi-iltansa Cannesin festivaalilla viime vuonna ja voitti siellä parhaan seksuaalivähemmistöjä käsittelevän elokuvan palkinnon, Queer-palmun.
Nadia Melliti sai festivaalilla parhaan naisnäyttelijän palkinnon – ensimmäisestä roolistaan koskaan. Hän onkin Fatimana erinomainen.
”Kun aloin muokata kirjasta käsikirjoitusta, tajusin heti, että siihen rooliin on vaikea löytää näyttelijää. Halusin tuoreen kasvon, koska aihe on tuore. Se mitä kankaalla näkyy, vaatii paljon työtä. Puhun näyttelijöiden kanssa paljon, mutta en harjoittele henkilöhahmojen tunteita.”
Herzi työskentelee mielellään sekä ammattinäyttelijöiden että amatöörien kanssa. Ohjaamisessa hän ei koe juurikaan olevan eroa. Imaami Abdelali Mamoun kertoi Herzille katsoneensa elokuvia malliksi ennen kuvauksia.
”Hän kertoi yrittäneensä itkeä. Sanoin, ettei tarvita mitään sellaista. Tunteiden pitää tulla näyttelijästä luonnostaan.”
Paitsi elokuvaohjaaja, Herzi on myös yli 30 elokuvassa esiintynyt näyttelijä.
Esikoisroolistaan Abdellatif Kechichen elokuvassa The Secret of the Grain (2007) hän sai lupaavimman uuden näyttelijän César-palkinnon (Ranskan Oscarin tai Jussin) ja samasta ansiosta Venetsian festivaalilla jaettavan Marcello Mastroianni -palkinnon.
Vähemmistöjä kuvaavat elokuvat ajautuvat usein samanlaisiin uomiin. Yksi yleisimmistä tavoista korostaa sortoa on tehdä tarinoista tragedioita. Kuopustakin katsoessa odottaa helposti, että Fatimasta tulee uhri.
”En halunnut tehdä tragediaa enkä jaella tuomioita vaan saada katsojat ymmärtämään Fatiman sisäistä taistelua, saada heidät tuntemaan empatiaa kuin omaa pikkusiskoaan kohtaan.”
Kuopuksen Suomen ensi-ilta 26.6. Pride-viikolla lisäksi ti 23.6. klo 17.30 Tennispalatsissa (sali 9) erikoisnäytös, jonka aluksi keskustellaan Naisasialiitto Unionin varapuheenjohtajan Piia Lempiäisen johdolla.
