Saharan vihreä muuri etenee

Saharan etelärajalle istutettavan kasvillisuusvyöhykkeen on tarkoitus torjua sekä aavikoitumista että levottomuuksia.

Teksti: Julio Godoy
Julkaistu: 7.3.2011

Saharan etelärajalle on päätetty luoda 15 kilometriä leveä ja lähes 8 000 kilometriä pitkä metsä- ja kasvillisuusvyöhyke torjumaan aavikoitumista.

Arabimaiden kuohuessa vihreän muurin toivotaan myös lisäävän alueen poliittista vakautta.

Vuodesta 1980 vireillä olleesta hankkeesta päätettiin helmikuun lopulla Bonnissa pidetyssä YK-kokouksessa.

Vihreän muurin on määrä ulottua Senegalin Dakarista lännessä Afrikan sarven Djiboutiin idässä. Mukana ovat Saharan eteläpuolisen Sahelin alueen valtiot Senegal, Mauritania, Mali, Burkina Faso, Niger, Nigeria, Tshad, Sudan, Eritrea, Etiopia ja Djibouti.

Maailmanlaajuinen ympäristörahasto GEF lupasi hankkeelle 84 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaistuki – johon Suomikin osallistuu – liikkuu kahden miljardin euron luokassa.

Aavikon suitsinnan ohella vihreä muuri suojelee alueen arvokkaita vesilähteitä, kuten katoamassa olevaa Tshadjärveä, ja elvyttää luonnon monimuotoisuutta.

Vyöhykkeellä voidaan viljellä hedelmiä ja vihanneksia, mikä parantaa seudun ruokaturvaa ja edistää taloudellista kehitystä, YK:n aavikoitumisen vastaisen sopimuksen (UNCCD) edustaja Daniel André listaa.

Ympäristö

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maailman Kuvalehden tilauslomake

Nyt kun olet täällä...

Bhutanilaisen onnellisuuden ja brasilialaisen intohimon äärellä – Docpointin elokuvat tuovat kaivattua perspektiiviä

Maailman Kuvalehden uusi podcast selvittää, miten maailmaa parannetaan – Ensimmäisessä jaksossa Elokapinasta tunnettu Anton Keskinen avaa aktivistin arkea

Venla Saikku ja Jouni Hemberg ovat ”naiiveja optimisteja”, jotka uskovat hyvän tekemiseen – ”Jokainen löytää halutessaan sopivan tavan vaikuttaa asioihin”