Puunhakkuu toi lapsiprostituution Salomonsaarille

Huahain kylä antoi porttikiellon ulkomaisille metsäyhtiöille, joiden koetaan tuhoavan yhteisöjä, kirjoittaa Catherine Wilson.

(IPS) — Tyynellämerellä sijaitsevat Salomonsaaret ovat sademetsän peitossa. Puukauppa tuo yli puolet vientituloista, mutta asukkaille siitä on monesti enemmän haittaa kuin hyötyä.

Malaitan saarella sijaitseva 500 asukkaan Huahai on elänyt vuosikymmeniä metsätalouden ympäröimänä. Lähistöllä toimii seitsemän malesialaista yhtiötä, mutta kylä on kieltänyt hakkuut alueellaan.

”Yhtiöt hyötyvät, mutta ne tuhoavat yhteisöämme”, äitien järjestöä johtava Maddlyn Maelofa sanoo. Hänen suurin huolensa koskee tyttöjä.

”Yhtiöt kutsuvat 13–14-vuotiaita tyttöjä leireihinsä. Puhutaan elokuvaesityksistä, mutta emme tiedä, mitä siellä oikeasti tapahtuu.” Maelofan mukaan moni tyttö on tullut raskaaksi.

Lapsiprostituutio yleistä

Melanesian kristillisen kirkon tutkimus vuonna 2007 löysi Makiran maakunnasta kymmeniä seksuaalisesti hyväksikäytettyjä ja ulkomaalaisten vaimoiksi myytyjä alaikäisiä. Puolet oli alle 15-vuotiaita. Alueella rehotti lapsiprostituutio.

Malaitan maakunnan naisneuvoston mukaan ilmiö on lisännyt alaikäisten raskauksia ja tuonut kyliin isättömiä lapsia.

Kirkon raportin mukaan ulkomaiset yhtiöt avasivat nuorille mahdollisuuden saada rahaa ja tavaroita, jotka eivät muuten olisi heidän ulottuvillaan. Vanhemmat sallivat lastensa hyväksikäytön samoista syistä.

Hyväksikäyttöä helpottivat myös alhainen avioitumisikä – 22 prosenttia nuorista avioituu alle 18-vuotiaana – ja perinne, jonka mukaan morsiamen perheelle maksetaan myötäjäisiä.

Sotaa ja korruptiota

Salomonsaarten poliittinen epävakaus vei sisällissotaan vuosina 1998-2003. Samaan aikaan kaakkoisaasialaiset metsäyhtiöt saivat alueelle runsaasti hakkuulupia ja puunkäyttö ryöstäytyi kestämättömäksi.

Korruptio ja lepsu valvonta ovat sallineet yhtiöiden mellastaa Salomonsaarten metsissä. Saarelaisista ei ole ollut vastusta, sillä neljännes 0,6 miljoonasta asukkaasta elää köyhyydessä, ja koulutustaso on alhainen.

Terveysministeriön lastensuojelukomitean puheenjohtaja Aaron Olofia kertoo, että kirkon raportti herätti viranomaiset toimiin.

Eräät metsäyhtiöt määräsivät lapsia hyväksikäyttäville työntekijöilleen korkean sakon ja uhkasivat palauttaa heidät kotiin. Valvonta jäi kuitenkin heikoksi.

Korvaavia elinkeinoja

Malaitan naisneuvosto penää lukutaidon laajempaa opettamista ja koululaisten valmentamista torjumaan hyväksikäyttöä.

Hauhain kylässä on kehitetty korvaavia elinkeinoja puunhakkuulle. Paikalliset kookosyritykset työllistävät yli puolet asukkaista.

”Valmistamme kookosöljyä vientiin. Myynnin hoitavat tehtaan omistajat, mutta myös kookoksen kasvattajat hyötyvät”, Maelofa selittää.

Hänen mukaansa kylä ei näe mitään syytä päästää puunkaatajia alueelleen. ”Eräs yhtiö yritti tänne viime vuonna, mutta päälliköt kielsivät, ja se luovutti.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!