Edistyminen kestävän kehityksen tavoitteissa junnaa kolmatta vuotta paikallaan, ja pelkona on, että rikkaiden ja köyhien maiden välinen kuilu vain levenee, varoitetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden verkoston tuoreessa raportissa.
YK:n jäsenmaat sopivat 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta vuonna 2015. Kärkitavoite on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, ja tavoitteet on määrä saavuttaa vuonna 2030. Muihin tavoitteisiin kuuluu esimerkiksi koulutuksen ja terveyden parantaminen, rauhanomaisten ja demokraattisten yhteiskuntien edistäminen, eriarvoisuuden poistaminen sekä ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen.
Tänä vuonna ollaan käytännössä puolessavälissä, ja tilanne näyttää raportin mukaan heikolta.
”Tavoitteissa ollaan vakavasti hakoteillä. Köyhät ja haavoittuvaisimmat maat kärsivät eniten”, sanoo verkoston puheenjohtaja ja raportin päätekijä, professori Jeffrey D. Sachs tiedotteessa.
Raportin mukaan yhtäkään tavoitteista ei saavuteta vuoteen 2030 mennessä. Alatavoitteita on 169, ja niistäkin alle 20 prosenttia on edes matkalla kohti saavuttamista.
Siinä, missä vuosina 2015–2019 vielä edistyttiin, koronapandemiasta ja muiden kriisien kärjistymisestä lähtien kehitys on pysynyt paikallaan. On mahdollista, että vuonna 2030 rikkaiden ja köyhien maiden välinen kuilu on vielä suurempi kuin vuonna 2015, raportissa kerrotaan.
Merkittävintä takapakkia on otettu hyvinvointiin liittyvissä tavoitteissa, kuten rokotteiden saatavuudessa, köyhyydessä ja työttömyydessä. Nälkään, kestävään ruokavalioon ja terveyteen liittyvät tavoitteet ovat erityisen pahasti jäljessä, samoin biodiversiteetti-, ilmansaaste- ja muovijätetavoitteet. Jonkinlaista edistystä on saavutettu esimerkiksi infrastruktuurin parantamisessa sekä veden, sanitaation ja energian saatavuudessa.
Kestävän kehityksen tavoitteet koskevat kaikkia maita, eivät vain kehittyviä maita. Parhaiten tavoitteita ovatkin toteuttaneet rikkaat maat, kärjessä Suomi. Heikoimmin ovat menestyneet Libanon, Jemen, Papua-Uusi-Guinea, Venezuela ja Myanmar.
Vauraiden maiden pärjäämistä indeksissä selittää se, että monet tavoitteista liittyvät sosiaalis-taloudelliseen kehitykseen. Esimerkiksi Suomi on saavuttanut köyhyyteen, laadukkaaseen koulutukseen ja kohtuuhintaiseen energiaan liittyvät tavoitteensa.
Raportissa kuitenkin kritisoidaan rikkaita maita siitä, että ne tuottavat kielteisiä vaikutuksia muille maille esimerkiksi tuottamalla kasvihuonekaasupäästöjä. Jos niin sanotut heijastevaikutukset huomioidaan, Suomi onkin vasta sijalla 128.
Sachs vetosi sen puolesta, että tavoitteiden saavuttamista rahoitettaisiin paremmin. Myös maiden itsensä pitäisi osoittaa suurempaa sitoutumista tavoitteisiin. Osa kehittyvistä maista on osoittanut parempaa sitoutumista kuin rikkaat maat, raportissa kerrotaan.