Kamerunin viime vuosien väkivalta on johtanut laajaan humanitaariseen kriisiin, joka vaikuttaa noin 1,9 miljoonan ihmisen elämää. Avun tarpeessa olevien määrä on 15-kertaistunut vuodesta 2017, kertoivat avustusjärjestöt tällä viikolla.

”Se, mikä alkoi poliittisena kriisinä maan luoteis- ja lounaisosissa, on nyt nopeasti paheneva humanitaarinen hätätila”, kertoo YK:n lastenjärjestön Unicefin edustaja Marixie Mercado YK:n uutiskeskuksen sivuilla.

Kamerun tunnettiin yhtenä Länsi-Afrikan vakaimmista ja rauhallisimmista alueista vielä muutama vuosi sitten. Tilanne kuitenkin kärjistyi vuonna 2016, kun maan englanninkielisen alueen asukkaat ryhtyivät protestoimaan kokemaansa syrjintää. Suurin osa kamerunilaisista puhuu ranskaa.

Turvallisuusjoukkojen kova reaktio on johtanut laajaan väkivaltaan ja aseellisten oppositioryhmittymien syntyyn vuodesta 2017 alkaen. YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston mukaan sekä hallituksen joukot että separatistit ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on kertonut, että maan turvallisuusjoukot ovat tappaneet siviileitä, polttaneet koteja sekä turvautuneet kidutukseen ja eristämiseen.

Yhdysvallat ilmoitti viime viikolla poistavansa Kamerunin ohjelmasta, jonka turvin Afrikan maat ovat voineet myydä Yhdysvaltoihin tuotteita tullivapaasti.

Kriisi on vaikuttanut myös lasten koulunkäyntimahdollisuuksiin. Unicefin mukaan englanninkielisessä lounais- ja luoteisosassa yli 855 000 lasta on nyt poissa koulusta, sillä väkivallan pelko estää vanhempia lähettämästä lapsia kouluun ja opettajia saapumasta töihin.

Noin 90 prosenttia julkisista alakouluista ja 77 prosenttia yläkouluista on kiinni tai ei toimi luoteis- ja lounaisosissa, Unicef arvioi.

Humanitaarisen kriisin hoitoa vaikeuttaa se, että avustustyöntekijät eivät pääse kaikkialle heihin kohdistuvien uhkien ja hyökkäysten takia. Lisäksi YK:n apuvetoomuksesta vain 41 prosenttia on rahoitettu.