Artikkelikuva
Johannesburgin kaduilla asuva Ashley Abrahams, 38, on riippuvainen heroiinista, josta on tullut maassa kasvava ongelma 2000-luvun alusta lähtien. Afganistanista lähtevä heroiini matkaa Intian valtameren yli ensin rannikkoa pitkin Itä-Afrikkaan ja sieltä alas Etelä-Afrikkaan ja kohti sisämaata.

Apartheidin pitkä varjo – Etelä-Afrikka on tuloerojen perusteella maailman eriarvoisin maa

Etelä-Afrikan valkoinen vähemmistö on yhä muita väestöryhmiä varakkaampaa. Etnisellä taustalla on vaikutusta mahdollisuuksiin kouluttautua ja päästä työmarkkinoille.

Haluatko nähdä rikkautta ja köyhyyttä? Lähde Etelä-Afrikkaan. Sieltä löytyvät maailman jyrkimmät tuloerot.

Ennätyksellisellä eriarvoisuudella on juurensa historiassa. Rotuerotteluun perustunut apartheid-järjestelmä jatkui Etelä-Afrikassa aina 1990-luvulle asti; ensimmäiset täysin vapaat vaalit järjestettiin vasta vuonna 1994.

Apartheidin aikana valkoinen vähemmistö keskitti itselleen niin poliittisen kuin taloudellisen vallan. Poliittinen valta siirtyi vuoden 1994 vaalien myötä mustien ANC-puolueelle, mutta vastaavaa taloudellista uusjakoa ei ole tapahtunut.

Etelä-Afrikan väestötilastoissa erotellaan neljä ”rotua” eli etnistä ryhmää: mustat, valkoiset, värilliset ja intialaiset/aasialaiset. Valkoiset ovat selvästi muita väestöryhmiä varakkaampia.

Esimerkiksi viljelysmaasta oli vuonna 1994 valkoisten hallussa 85 prosenttia. Sen jälkeen Etelä-Afrikassa ryhdyttiin toteuttamaan maareformia, jossa tarkoituksena oli lunastaa 30 prosenttia valkoisten omistamista maista ja jakaa ne mustille. Kuitenkin vuonna 2017 julkaistun raportin mukaan yksityishenkilöiden omistamasta viljelysmaasta oli valkoisten käsissä edelleen 72 prosenttia.

Etnisellä taustalla on yhä paljon vaikutusta mahdollisuuksiin kouluttautua ja päästä työmarkkinoille. Etelä-Afrikan työministeriön julkaiseman raportin mukaan lähes kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin ylimmän portaan johtajista oli valkoihoisia.

Etelä-Afrikkaa on koko sen lähihistorian ajan riivannut huomattavan suuri työttömyysaste, joka sekin on maailmanennätysluokkaa.

Historia ja rotukysymykset eivät silti selitä kaikkea. ANC-puolueen noudattama talouspolitiikka ei ole onnistunut luomaan riittävää kasvua. Etelä-Afrikkaa on koko sen lähihistorian ajan riivannut huomattavan suuri työttömyysaste, joka sekin on maailmanennätysluokkaa. Koronapandemian myötä työttömyys ponnahti entistäkin korkeammalle ja on tätä kirjoitettaessa jopa 33 prosenttia.

Työttömyyttä on kuvattu tikittäväksi aikapommiksi. Etenkin toimettomien nuorten miesten suuri määrä johtaa helposti yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Kesällä 2021 puhjenneissa mellakoissa kuoli yli 350 henkeä.

Positiivisia muutoksiakin on tapahtunut, vaikka hitaasti. Etelä-Afrikka kokonaisuudessaan on vaurastunut ja keskiluokan osuus väestöstä kasvanut.

Lähde: Maailmanpankki

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!