Artikkelikuva
"Vaikka suomalaisjapanilaiseen taustaani liittyy eri puolia, on se minulle ennen kaikkea voimavara ja rikkaus. Minulla on kaksi kotia, joista voin olla ylpeä. Joskus erottautuminen joukosta voi olla hyväkin asia”, Taito Kawata (oik.) pohtii.

Suomen ensimmäisen Netflix-alkuperäissarjan ohjaaja Taito Kawata on oppinut isältään yrittäjäasennetta ja moraalia: ”Tada on opettanut minua paljon sanattomasti, omalla olemuksellaan”

Netflix-alkuperäissarjan Dance Brothersin ohjaaja Taito Kawata ryhtyi yrittäjäksi isänsä jalanjäljissä. Muun muassa suomalaisia hirsitaloja Japaniin ja Kiinaan vienyt yrittäjä Tada Kawata pohtii välillä yhä, olisiko lapset pitänyt sittenkin kasvattaa Japanissa.

Taito Kawatan tuotantoyhtiön Cocoan tilat Helsingin Kruununhaassa ovat uudenkarheat, sillä toimisto on juuri muuttanut. Urbaaniin sisustukseen kuuluvat julisteet Cocoan erilaisista projekteista, kuten Taiton ohjaamasta Dance Brothersista, Suomen ensimmäisestä Netflix-alkuperäissarjasta.

Seinillä näkyy myös Taiton japanilaistaustaa muun muassa japaninkielisen valokyltin muodossa, jossa lukee Älä koskaan unohda sitä, kun olit aloittelija. Taiton isä Tadaaki ”Tada” Kawata katselee ympärilleen tyynenä, ilmeenkään värähtämättä.

TAITO KAWATA: Perustin ensimmäisen yritykseni 18-vuotiaana, se tuntui jo silloin ihan luonnolliselta. Uskon, että asenne on perua isältäni, jolla on ollut elämässään useita yrityksiä. Myös kaksi vuotta nuorempi siskoni Taini on yrittäjä.

TADAAKI KAWATA: Olen ollut yrittäjä enimmäkseen vienti- ja tuontialalla ja teen sitä jonkin verran edelleen. Olen vienyt Japaniin ja Kiinaan muun muassa suomalaisia hautakiviä, graniittia, lannoitteita ja hirsitaloja. Harmillisesti taloja välittävä yhteistyökumppanini menehtyi vuosi sitten, joten tilanne hankaloitui.

TAITO: Lapsena olin Tadan mukana myyntitapahtumissa ympäri maailmaa New Yorkista Kiinaan ja Eurooppaan. Muistan pyörineeni yksin kivimessuilla ja kiviständien keskellä, kun hän tapasi asiakkaita. Tada on myös perustanut lelukaupan Helsinkiin ja tuonut Suomeen ensimmäiset Nintendo-käsikonsolit ja Donkey Kong -pelin.

TADA: Kyllä, minulla oli pitkään japanilaisia leluja myyvä kauppa Sepänkadulla. Ostin Nintendoja juuri ennen joulua niin paljon kuin pystyin, pari tuhatta, ja ne menivät kuin kuumille kiville. Onneksi.

Vanhempi mies istuu nuoremman edessä työstudiossa. Miesten takana on japaninkielinen kyltti.
”Suomessa katson joka päivä japanilaisia ohjelmia Youtubesta”, Tadaaki Kawata kertoo. Hän on asunut Suomessa yli 50 vuotta.

TADA: Tulin Eurooppaan ensimmäistä kertaa vuonna 1966, kun Siperian junareitti Venäjän läpi Aasiasta Eurooppaan avattiin. Kävin silloin eri puolilla Eurooppaa kiipeilemässä vuorilla. Olin ajatellut muuttaa Venäjälle ja alkaa maanviljelijäksi, mutta junasta ei saanut poistua kuin vasta Euroopassa. Ensimmäinen mahdollinen pysäkki oli Suomi ja Helsinki. Tänne jäin.

TAITO: Olet kertonut, ettei lapsuutesi Japanissa ollut helppo, mikä varmaan vaikutti lähtösi taustalla. Äitisi kuoli nälkään, kun olit viisivuotias. Sodan ja atomipommien jälkeen ruokaa ei riittänyt kaikille.

TADA: Tapasin suomalaisen vaimoni Pirjon vuonna 1970. Hän asui silloin Tapiolassa, Espoossa. Muutimme välillä kolmeksi vuodeksi Japaniin, mutta se riitti hänelle. Vuonna 1983 syntyi Taito ja kaksi vuotta myöhemmin Taini. Meillä oli aluksi vaikeuksia saada lapsia, mutta kun saimme, kaksi oli hyvä.

TAITO: Nykyään minullakin on kaksi lasta, 2-vuotias poika ja 4-vuotias tyttö. He ovat aika hankalassa iässä ja kilpailevat keskenään huomiosta.

TADA: Te ette Tainin kanssa olleet hankalia tuon ikäisinä, ettekä muulloinkaan. Emme riidelleet koskaan.

TAITO: Minä kyllä muistan, että teini-iässä minulla oli sinun kanssasi yhteenottoja. Kun lopulta pääsin teiniangstini yli, tajusin, että minähän tässä olin se, jonka takia riitelimme.

Olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja moraaliani. Kun teen valintoja, takaraivossani on kuva Tadasta: mietin, mitä hän asiasta ajattelisi.

TAITO: En puhu juurikaan japania, mutta näytän japanilaiselta. Se aiheuttaa hämmennystä sekä Suomessa että Japanissa. Suomalaiset saattavat tuijottaa ja alkavat puhua minulle englantia. Japanilaiset puolestaan ihmettelevät, miksen puhu japania. Nämä kokemukset aiheuttavat minussa ulkopuolisuuden tunteita.

TADA: Minä olen ollut huono kielenopettaja lapsilleni, vaikka olen aikanani kirjoittanut japanin kielen oppikirjankin yliopistoon. Harmittaa, etten jaksanut puhua japania kotona. Mietin välillä edelleen, oliko sittenkään oikea ratkaisu kasvattaa lapset Suomessa. Olisivatko asiat paremmin, jos he olisivatkin kasvaneet Japanissa?

TAITO: Me kyllä käymme Japanissa usein, ja joka kerta se on mahtavaa. Olimme Kiotossa viimeksi huhtikuussa. Siellä kaikki käyttivät koronamaskeja, paitsi me. Saimme osaksemme paljon ärsyyntyneitä katseita.

TADA: Minulla on Japaniin ristiriitainen suhde. Olen aina ollut vastarannan kiiski ja kriittinen omaa kulttuuriani kohtaan. Sen ääneen sanominen aiheuttaa kuitenkin suomalaisissa vastustusta. Jos kritisoin suomalaisille japanilaista kulttuuria, he loukkaantuvat.

TAITO: Olet opettanut minulle, että Japanissa on kaksi puolta. Ihmiset saattavat esimerkiksi olla hyvin ystävällisiä, mutta he eivät välttämättä ole yhtä lojaaleja kuin suomalaiset. Japanissa ihmispaljous tekee elämästä yksilöille hyvin stressaavaa.

TADA: Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä. Se näkyy kaikessa. Aina, kun kohtaan ongelman, he pyrkivät auttamaan.

TAITO: Äitini Pirjo teki työuransa ammattikasvattajana, ja hän on ollut perheessämme päävastuussa kasvatuksesta. Isäni on melko hiljainen, mutta myös kielimuuri voi vaikuttaa siihen. Tada on kuitenkin opettanut minua paljon sanattomasti, omalla olemuksellaan. Olen oppinut sen avulla kuuntelemaan itseäni ja moraaliani. Kun teen valintoja, takaraivossani on kuva Tadasta: mietin, mitä hän asiasta ajattelisi.

TADA: Olen hiljainen, koska vaimoni on sen verran voimakas, etten voi väittää vastaan.

TAITO: Pirjo kieltämättä osaa näyttää kaapin paikan.

TADA: Nykyään olemme myös isovanhempia. Se on iso asia, että lapset kasvavat ja suku jatkuu. On hyvä katsella lapsenlapsia, kun he ovat niin suloisia.

TAITO: Minulle isyys on ollut iso elämänmuutos, joka muutti arkeani. Ennen työt olivat minulle kaikista isoin juttu. Matkustelin myös paljon. Isäksi tulo pysäytti minut tajuamaan kuolevaisuuteni. Tajusin, että lapsethan tarvitsevat minua, joten minun pitää olla varovaisempi ja fiksumpi ja pysytellä hengissä heitä varten.

Nuorempi mies nojaa vanhempaan mieheen. Molemmat hymyilevät ja katsovat kameraan. Takana näkyy valkoinen seinä, jossa on japaninkielinen kyltti.
Taito Kawatan ensimmäinen draamaohjaus Dance Brothers on nyt nähtävillä Netflixissä. Isä Tadaaki Kawata kertoo, ettei oikein ymmärtänyt sarjaa.

TADA: Minusta on hienoa, että Taito on ohjannut Dance Brothers -sarjan, mutta en ymmärrä sitä yhtään. Odotukseni olivat korkealla: vihdoinkin Netflix! Mutta kun näin sarjan, se ei näytä suomalaiselta. Näyttelijät ovat liian monikulttuurisia. Miten voin esitellä sarjaa ystävilleni, kun se ei näytä Suomelta?

TAITO: Minä taas koen suomalaisuuden eri tavalla. Suurin osa ystävistäni on jollain tavalla ulkomaalaistaustaisia. Halusin nimenomaan viestiä ohjaajana käsikirjoituksen välittämiä arvoja, joihin kuuluu diversity, monimuotoisuus. Netflixin edustajatkin olivat siitä innoissaan.

TADA: Ehkä suhtaudun asiaan ennakkoluuloisesti. Myös yrittäjyyttä olisi voinut sarjassa tuoda ilmi enemmän, se jäi pinnalliseksi. Kun sarjan veljekset perustavat oman tanssiklubin, ei siihen liittyviä haasteita tuotu tarpeeksi esiin.

TAITO: Se kuuluu elokuvalliseen kerrontaan. Kaikkea ei tarvitse selittää, vaan yksittäisiä asioita käsitellään kokonaisuuden ehdoilla. Toisaalta viihdesisällön taika on siinä, että jokainen saa olla siitä juuri sitä mieltä kuin haluaa. Ei ole oikeita ja vääriä mieltymyksiä.

Taito Kawata, 40

Ohjaaja: Ohjannut muun muassa mainoksia, musiikkivideoita, dokumentin JVG-elokuva: Vuodet ollu tuulisii sekä Dance Brothers -sarjan Netflixille.

Asuu Espoossa.

Perheeseen kuuluu Laura-puoliso ja kaksi lasta.

Parasta Tadassa: ”Aina kun olen tarvinnut ihan mitä vain, Tada on ollut tukemassa.”

Tadan ärsyttävin piirre: ”Joitakin asioita hän pitää itsestään selvinä.”


Tadaaki Kawata, 82

Vientialan yrittäjä. Vie Suomesta hirsitaloja Japaniin ja Kiinaan.

Asuu Espoossa.

Perheeseen kuuluu vaimo Pirjo sekä lapset Taito ja Taini.

Parasta Taitossa: ”Pelisilmä. Varmaan lähtöisin jääkiekosta, jota hän ennen pelasi. Sama jatkuu yrittäjyydessä ja elokuvien tekemisessä.”

Taiton ärsyttävin piirre: ”Itsepäisyys. Kuten itsekin olen.”

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!