Artikkelikuva
Helsinki Roller Derbyn A-joukkue on kansainvälisessä WFTDA-listauksessa 12. paras, Euroopan sisällä se on toiseksi paras joukkue.

Kaikki kehot kentälle – kova urheilu ei katso sukupuolta

Roller derby haastaa rakenteita ja toivottaa riveihinsä tervetulleiksi kaikenlaiset kehot. Suomessa lajia pelataan maailmanluokan tasolla: Euroopan toiseksi paras joukkue Helsinki Roller Derby palaa koronan jälkeen taas kilpakentille.

Rullaluistelija ampaisee matkaan. Vauhti on kova, nelipyöräisistä luistimista lähtee sähäkkä ääni. Vastassa on toisten pelaajien muuri, jonka läpi luistelija yrittää karata. Kehot iskeytyvät toisiaan vasten.

Meneillään on Helsinki Roller Derbyn treenit. Kentällä ovat A- ja B-joukkue, joista A kilpailee kansainvälisesti, B taas SM-tasolla.

Roller derby on kontaktilaji, jota pelataan quad-luistimilla. Tärkein peliväline on oma keho, ja taklaukset ovat olennainen osa peliä.

A-joukkueen jammeri Mia Savolainen, 31, asettelee hammassuojia paikalleen. Pelaajien vakiovarustukseen kuuluu koko liuta muitakin suojia: kyynärpäihin, ranteisiin ja polviin. Jokaisella on myös kypärä.

”Olen kilpailuhenkinen persoona. Täällä parasta on se, että saa urheilla kovaa. Tässä lajissa pääsee tekemään sellaista, minkä monissa muissa lajeissa ajatellaan kuuluvan vain miehille”, Savolainen sanoo.

Roller derbyä harrastetaan monesta syystä, ja se on osa lajin rikkautta. Jotkut ovat tulleet lajin pariin urheilu edellä, toiset taas luistelu. Osalle tärkeimpiä ovat lajin arvot ja aatteet.

Myös puolustajana pelaava Pale Lius, 31, nauttii kilpailun nostattamasta adrenaliinista.

”Siinä on valtava ilo, että saa pelata kovaa ja fyysistä peliä.”

Liukselle tärkeitä ovat kuitenkin ensi sijassa lajin aatteet ja arvot.

”Urheilu ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan, vaan me olemme yhteiskunnan heijastuma. Emme voi lakaista maton alle keskustelua ihmisoikeuksista.”

Urheilumaailmalla olisi roller derbyltä paljon opittavaa, Lius ja Savolainen uskovat. Naiskysymys on aina ollut lajin ytimessä.

Roller derby sai alkunsa 1930-luvulla. Se oli show-henkinen, televisioon kuvattava laji, jossa pelaajilla oli alter egot. Iskut olivat isoja ja dramaattisia.

Mikä tärkeintä: roller derby oli ensimmäinen kontaktilaji, jossa naiset saivat kilpaurheilla. Nykymuodossaan laji syntyi 2000-luvun alussa.

”Se oli sellaista punkhenkistä ja feminististä liikehdintää. Ajatuksena oli, että naisetkin saavat olla rajuja”, Lius kuvailee.

Moni asia urheilumaailmassa on mennyt eteenpäin, mutta naisten asema on edelleen ongelmallinen. Palkkatasa-arvoon on pitkä matka, ja yhä edelleen käydään keskustelua siitä, kuinka hyvä nainen voi ylipäänsä olla.

”Lajin parissa on paljon eri sukupuolten edustajia, seksuaalivähemmistöjä ja erilaisista lähtökohdista ja eri toimintakyvyillä olevia ihmisiä. Jos se on friikkisirkusta, olisi ehkä syytä tarkastella omia asenteita.”

Esimerkistä käy hyvin Caster Semenya, pikajuoksun olympiavoittaja. Semenya todettiin liian nopeaksi – siis liian nopeaksi naiseksi.

Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on vaatinut, että Semenya pitäisi luokitella mieheksi. Nyt uudet säännöt määrittelevä naisten sallitut testosteronitasot. Jos tasot ovat yli raja-arvon, naisjuoksijan pitää aloittaa hormonihoidot.

”Meidän lajissa koko ydin on, että kova urheilija voi olla sukupuoleen katsomatta. Muissa lajeissa vaaditaan tietää, mitä kenelläkin on jalkojen välissä, mutta meillä sillä ei ole väliä”, Savolainen sanoo.

Itsemäärittelyoikeus on lajissa vahva arvo. Jokainen saa päättää itse, missä joukkueessa pelaa.

Roller derby onkin yksi harvoista lajeista, jossa kilpailevan pelaajan ei tarvitse todistaa
sukupuoltaan.

Kysymys sukupuolesta on siis laajentunut naisliikkeestä sukupuolten moninaisuuteen.

”Lajimme on aina pyrkinyt rohkeasti kyseenalaistamaan urheilun rakenteita. Olemme tietoisesti halunneet keskustella esimerkiksi transurheilijoiden oikeuksista,”, Lius sanoo.

Musiikki soi täysillä kuin diskossa. Laji on väkivaltainen, toisia vedetään turpaan. Esimerkiksi tällaisia väärinkäsityksiä roller derbystä liikkuu yhä.

Yhden niistä Lius haluaa oikaista heti alkuunsa: fyysisyys on eri asia kuin väkivalta. Väkivaltaa ilmenee silloin, kun toiminta ei ole suostumuksellista.

Lajia myös vähätellään. Lius on kuullut sitä kutsuttavan urheilun sisällä “friikkisirkukseksi”.

”Lajin parissa on paljon eri sukupuolten edustajia, seksuaalivähemmistöjä ja erilaisista lähtökohdista ja eri toimintakyvyillä olevia ihmisiä. Jos se on friikkisirkusta, olisi ehkä syytä tarkastella omia asenteita”, Lius toteaa.

Roller derbyssä kaikenlaisille kehoille on tilaa.

”Yritämme olla olettamatta ihmisistä mitään, vaan toivomme että jokainen voi löytää oman tapansa olla mukana”, Savolainen sanoo.

Ihmisillä on varmasti jatkossakin tarve löytää paikka, jossa voi olla turvallisesti oma itsensä.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tuskin koskaan tulevat valmiiksi. Siihen on kuitenkin vahva pyrkimys, että mahdollisimman moni kokisi olevansa tervetullut, Lius sanoo.

“Pyrimme luomaan nahkamme jatkuvasti. Koko ajan on jotain, mitä meidän pitää oppia, purkaa ja kyseenalaistaa.”

Yksi tällainen asia on rasismi.

”Olemme Suomessa edelleen valitettavan valkoinen laji, vaikka lajin historia on ruskeiden ja mustien historiaa. Teemme antirasistista työtä aktiivisesti, ja tehtävää riittää vielä paljon”, Lius sanoo.

Pilliin puhalletaan. Luistinten äänet hiljenevät. Seuraa sarja englanninkielisiä ohjeita. Hetkessä luistelijat rakentavat uuden pelitilanteen.

Joukkueen toiminnassa kansainvälistä ei ole vain kielivalinta. Helsinki Roller Derbyn A-ryhmä on lähdössä lokakuussa Malmöhön Eurocupiiin, johon on kutsuttu Euroopan parhaita joukkueita. A-ryhmä on Euroopan toiseksi paras joukkue, kansainvälisessä tilastossakin sijalla 12. Joukkue on kisannut Yhdysvalloissa asti.

Helsinki Roller Derby on Suomen ensimmäinen derby-joukkue. Se perustettiin vuonna 2009, ja samana vuonna myös Tampereelle syntyi joukkue. Vuonna 2013 oli varsinainen buumi, kun joukkueita perustettiin ympäri Suomea.

Suomalainen media on ollut hidas noteeraamaan lajin. Laji esiteltiin viihdesivuilla ennen kuin se pääsi urheilusivuille vuonna 2013.

Yhä edelleen roller derbyä esitellään pikemminkin ilmiönä kuin urheilulajina, vaikka laji on kehittynyt koko ajan kilpaurheilullisempaan suuntaan.

Laji kasvattaa tasaiseen tahtiin suosiotaan niin Suomessa kuin maailmalla. Korona rokotti
harrastus- ja kilpailutoimintaa, mutta pieneksi lajiksi roller derby selvisi hyvin. A-ryhmä keskittyy nyt kilpaurheiluun palaamiseen, ensin Euroopan tasolla ja sitten kansainvälisesti.

Liuksella ja Savolaisella on vahva usko lajin tulevaisuuteen.

”Ihmisillä on varmasti jatkossakin tarve löytää paikka, jossa voi olla turvallisesti oma itsensä. Haluan uskoa, että tämä laji voi tarjota sellaisen paikan ”, Savolainen sanoo.

Ja tietysti roller derbystä sosiaalisessa mediassa leviävät kuvat ovat inspiroivia: kaikki se liike, voima ja vauhti. Äärimmäinen kehollisuus.

”Ei siitä mihinkään pääse, tämä on todella siisti ja näyttävä laji!” Lius ja Savolainen sanovat ja sinkoavat takaisin kentälle.

Roller derbyn säännöt

Jammeri on pelin ainoa pisteitä tekevä pelaaja. Pisteitä tulee, kun jammeri ohittaa vastustajan puolustajia.

Puolustaja estää vastakkaisen joukkueen jammeria pääsemästä läpi ja raivaa tilaa oman joukkueensa jammerille.

Radalla on kerrallaan viisi pelaajaa: jammeri ja neljä puolustajaa. Puolustajat muodostavat pakan. Molemmat joukkueet yrittävät saada oman jammerinsa ensimmäisenä pakan läpi,
jolloin tästä tulee johtava jammeri. Paikka on strategisesti tärkeä, sillä johtava jammeri voi päättää jamin.

Peli kestää 60 minuuttia ja on jaettu kahteen jaksoon. Jokainen jakso koostuu useista jameista, jotka kestävät maksimissaan kaksi minuuttia.

Voittajajoukkue on se, jolla on eniten pisteitä. Ottelu ei voi päättyä tasan, vaan jatkoaikaa pelataan niin kauan, kunnes toisella joukkueella on enemmän pisteitä.

Vihreä tähdellä merkitty pallo on jahtaava jammeri, oranssi tähdellä merkitty pallo puolestaan johtava jammeri.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!