Myös presidenttiehdokkaat kiittelivät kampanjaa
Yli 90 000 suomalaista allekirjoitti kansainvälisen Jubilee-kampanjan vetoomuksen köyhimpien kehitysmaiden velkojen mitätöimisen puolesta.
Suomen osuus kansainvälisen kampanjan 22 miljoonan allekirjoituksen maailmanennätystavoitteesta oli asukaslukuun suhteutettuna 90 000 nimeä. Suomessa nimienkeräys päättyi vuodenvaihteessa. Allekirjoituksia kertyi yhteensä 90 403.
”Saavutus on Jubilee-järjestöiltä erinomainen, vaikka sadan tuhannen haamuraja jäikin vielä rikkomatta”, kommentoi Kepan järjestöpäällikkö Riikka Kämppi.
Myös presidenttiehdokkaat kommentoivat vaalikampanjoidensa loppusuoralla Jubilee 2000 -saavutusta.
”Jubilee-kampanja on mielestäni onnistunut upealla tavalla osoittamaan sen, miten kansalaisaktiivisuus voi vaikuttaa, ei pelkästään ihmisten mieliin, vaan myös valtioiden ratkaisuihin. Samalla se on osoitus siitä, miten päättäjien ja kansalaisjärjestöjen välillä voidaan käydä hedelmällistä kannanmuodostukseen johtavaa keskustelua”, kommentoi saavutusta ehdokas Halonen.
”On hieno asia, että suomalaiset ovat lähteneet näin aktiivisesti vaatimaan köyhimpien kehitysmaiden velkaongelman ratkaisua. Allekirjoittajien suuri määrä kertoo sen, että kansalaiset ovat kiinnostuneita myös maailmanlaajuisista kysymyksistä tilanteessa, jossa ulkopoliittinen keskustelumme muutoin liikkuu lähinnä Euroopan unionin ja Venäjän ympärillä”, totesi ehdokas Aho.
Molemmat presidenttiehdokkaat lupasivat tukea Jubilee-kampanjaa myös jatkossa. Kumppanin ilmestyessä tiedämme jo, kumpi ehdokkaista pääsee tätäkin lupausta pitämään.
Vaikka nimienkeruu loppui, Jubilee-kampanja jatkuu läpi vuoden 2000. Mukana on 72 järjestöä. Lisätietoja saa kampanjasihteeri Annamari Koistiselta (puh. 09-584 23 243) tai netistä: www.kepa.fi/jubilee
Suomi mitätöi velkoja pikkuhiljaa
01.02.2000
Yhdysvallat, Britannia, Kanada ja Saksa ovat vuosituhannen vaihteen ympärillä kovaan ääneen antaneet lupauksia köyhimpien kehitysmaiden velkojen mitätöimisestä.
Entä Suomi, jolle Jubilee 2000-kampanja kaavaili edelläkävijän roolia?
”Suomi ja muut Pohjoismaat ovat Alankomaiden ja Sveitsin ohella antaneet vahvan tuen sekä Jubilee 2000 -kampanjalle että Maailmanpankin ja IMF:n velka-aloitteelle HIPC:lle”, vastaa kehitysyhteistyöministeri Satu Hassi. Ministerin vastaus Jubilee 2000-kampanjan postikortin lähettäneille aktiiveille on tuorein yhteenveto Suomen velkapolitiikasta.
Suomi on rahoittanut HIPC-aloitetta vuosina 199699 yhteensä 95 miljoonalla markalla. Suomen EU-puheenjohtajuuskauden saavutuksiin Hassi kirjaa sen, että EU päätti osallistua velka-aloitteeseen yhteensä miljardilla eurolla.
Kehitysluottoja annetaan anteeksi
Suomi on osana HIPC-ratkaisua vuoden 1999 budjetissa ja lisäbudjeteissa antanut anteeksi kahdenvälisiä kehitysluottoja yhteensä 210 miljoonaa markkaa neljälle maalle: Nicaragualle 95 mmk, Ugandalle 30 mmk, Mosambikille 40 mmk ja Sambialle 45 mmk. Kahdesta viimemainitusta ministeri Hassi ilmoitti tammikuussa vieraillessaan Sambiassa ja Mosambikissa.
Jäljelle jää KYO:n tilastojen mukaan kehitysluottoja yhteensä melko tarkkaan 400 miljoonaa markkaa (Indonesia 30 mmk, Kenia 9,5 mmk, Kiina 37 mmk, Kuuba 11 mmk, Liberia 8 mmk, Senegal 20 mmk, Zimbabwe 285 mmk). Näistä HIPC-maita ovat Kenia, Liberia ja Senegal, joiden velka on yhteensä 37,5 miljoonaa markkaa.
JUHA REKOLA