Oxfordin yliopiston professori, konfliktien tutkija Paul Collier on laskenut sotien hintaa. Hänen mukaansa nykyään syttyy keskimäärin kaksi uutta sotaa vuodessa. Pääasiassa nykyiset sodat ovat sisällissotia, jotka saattavat laajentua kansainvälisiksi. Sotien vaikutus maailmantalouteen on 105 miljardin euron luokkaa. Summa kertyy sotivien maiden talouden romahtamisesta ja naapurimaiden talouskasvun hidastumisesta. Luonnollisesti sotilasmenot kasvavat sotia käyvissä maissa, mutta myös naapurimaat kasvattavat puolustusbudjettejaan kriisialueilla.
Collierin laskelmien mukaan sota kestää keskimäärin yhtä pitkään kun rakkauden väitetään kestävän: seitsemän vuotta. Tuona aikana sotivan maan taloustuotanto supistuu arviolta 15 prosenttia. 105 miljardin euron kokonaissummassa on mukana myös arvio menetetyistä työpanoksista, kun ihmiset kuolevat ja haavoittuvat taisteluissa. Sen sijaan Collier ei ole ottanut laskelmiinsa mukaan taistelujen ulkopuolella sairauksiin kuolleiden työpanosta, vaikka suuri osa näistä tapauksista johtuu suoraan sodasta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että sotien lopettamien ei aivan tuota 105:tä miljardia euroa palauttaisi maailmantalouteen, sillä osa tuosta summasta syntyy sotivien maiden ja naapurimaiden aseostoista, jotka pitkän rauhanjakson aikana saattavat pienentyä.
Sotien mittaamisen euroilla tekee irvokkaaksi se, että monien sotien taustalla on puute rahasta. Paul Collier on listannut muutamia yleisiä ominaisuuksia sotiin joutuvista maista: niitä ovat köyhyys, vähäinen talouskasvu ja riippuvuus yksittäisistä luonnonvaroista. Osittain samoja syitä listaa myös Brittiläisen Kolumbian yliopiston Inhimillisen turvallisuuden keskuksen johtaja Andrew Mack. Hänen top 3 -listassaan ovat köyhyys, huono hallinto ja epäoikeudenmukaisuus.
Sekä Collierin että Mackin listaamat syyt sotien syttymiseen täyttyvät monilta osin useimmissa vähemmän kehittyneissä maissa. Parasta mahdollista rauhantyötä siis olisi köyhdyttämisen lopettaminen ja kehitysyhteistyön lisääminen. Myös maailmankaupan vääristymien oikaiseminen ja demokratian tukeminen näyttäisi lisäävän mahdollisuutta rauhaan.
Sodilla, ja varsinkin sisällissodilla, näyttää olevan taipumusta syttyä uudestaan. Tutkijoiden mukaan tätä voidaan vähentää kohdistamalla humanitäärinen apu ja kehitysapu oikein. Kun nykyään avun määrä on suurimmillaan juuri sodan jälkeen, apupaketin piikki pitäisi kohdistaa noin viiden-kuuden vuoden päähän sodan loppumisesta. Silloin apu pystytään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla.
Antoisia lukuhetkiä.
Ilmestynyt Kumppanissa 3/2004
Muut Kumppani-lehden linkit
UNCTAD – painavaa kritiikkiä maailmankaupan köyhyysvaikutuksista
Kumppanuuspalkinto: Mistä on hyvät hankkeet tehty?
Kolumni: Työpaikkoja pippurin kasvatukseen
Seksuaaliterveys on hyväksi taloudelle
Maailma paloina: Juoksu rahan perässä ym.