Prosenttiliikkeen aloittaman kehityksen pohjalta syntyi halu pysyvämpiin kehitysyhteistyömuotoihin. Tämä halu synnytti vuonna 1985 Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen, Kepan. Murrosikään päässyt Kepa täytti maaliskuussa viisitoista vuotta.
Kehitysyhteistyömäärärahojen määrää 1980-luvun nostamaan perustettu prosenttiliike toimi voitokkuudessaan lähtölaukauksena pysyvämmälle kansalaistoiminnan yhteistyökehitykelle. Kun Ulkoasiainministeriössä heräsi lisäksi halu kehitysjoukkotoiminnan uudelleen aloittamiseen, syntyi eri välivaiheiden jälkeen UM:n Kehitysyhteistyöosaston rahoittama Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry 4.3.1985.
Kepan alkuperäinen tehtäväkenttä koostui pääpiirteittäin kahdesta osa-alueesta. Pääpaino oli julkisin varoin rahoitetussa kehitysjoukko-ohjelman toteuttamisessa. Lisäksi Kepasta oli tarkoitus muodostaa järjestöjen monimuotoinen yhteistyöfoorumi kehitysmaapolitiikan kysymyksissä.
Kehitysjoukot kävivät kalliiksi
Kehitysjoukko-ohjelma ei saanut aikoinaan kaikilta osin kansalaisjärjestöjen haluamaa muotoa. Kepan ohjelman lisäksi oli toivomuksena luoda erillinen rahoitustuki yksittäisten kehitysjoukkolaisten lähettämiselle kansalaisjärjestöjen omiin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Se ei toteutunut.
Kepan evaluaatiossa vuosina 1994-95 kehitysjoukot osoittautuivat melko kalliiksi ja laajemmilta kehitysvaikutuksiltaan vaatimattomiksi. Oli selvää, ettei ohjelmaa jatkettaisi enää sellaisenaan.
Evaluaation jälkeen toiminnalle haettiin uusia uria. Toiminta jakautui jälleen kahteen toisiaan täydentävään pääalueeseen. Ensinnäkin kumppanuusohjelmaan, jonka tarkoitus oli tukea kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien kehitystä ja suomalaisten järjestöjen vuorovaikutusta niiden kanssa. Toisaalta tavoitteena oli käyttää hankkeista saatuja kokemuksia maailmanlaajuisen yhteisvastuun vahvistamiseen Suomessa.
Kampanjaratsu
Entä missä mennään puoli vuosikymmentä evaluaation jälkeen? Vaikka alussa palvelu- ja kampanjatoiminta jäi marginaalisempaan osaan, paljon on tapahtunut. Mahdollisuuksien toreista ja Maailma kylässä -tapahtumista on tullut Kepan tuotemerkkejä. Toisaalta Kepa on ollut mukana mm. menestyksekkäässä Jubilee 2000 -kampanjassa, jonka toiminta kehitysmaiden ylisuurien velkojen mitätöimisen puolesta on tuottanut tulosta.
Henkilöavusta käydään keskustelua
Suomalaisen kehitysyhteistyön osaamis- ja rekrytointipohjan kapenemisesta ollaan eri puolilla huolestuttu kehitysjoukkojen alasajon jälkeen. Keskustelua henkilöavun kehittämisen tarpeesta on Kepan hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jorma Kukkonenkin ollut herättämässä.
Toisaalta laman aikana maailmanennätysvauhtia leikattuja kehitysyhteistyömäärärahoja pyritään jälleen kerran nostamaan todenteolla YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Ympyrä on sulkeutunut.
JANNE LAHTINEN