Kunnat mukaan kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyö on perinteisesti keskittynyt valtionhallintoon tai järjestöihin, vaikka peruspalvelut ovat myös etelässä usein kuntien vastuulla. Suomen Kuntaliiton hanke pyrkii vahvistamaan kuntien osaamista sekä Afrikassa että Suomessa.

Kirjasto Windhoekissa Namibiassa (Kuva: Marjatta Lahti)Greenwell Matongo Community Centren kirjasto sijaitsee köyhässä kaupunginosassa Windhoekissa. Lapset ja nuoret voivat lukea ja opiskella rauhassa kirjastossa.”Kunnat ovat usein ratkaisevassa asemassa YK:n vuosituhattavoitteisiin liittyvien peruspalveluiden järjestämisessä. Näitä ovat terveys- ja opetuspalvelut”, sanoo Kuntaliiton North-South -ohjelmakoordinaattori Heli Liikkanen.

”Tähän asti ei ole kuitenkaan pyritty saamaan pohjoisen kuntia mukaan kehitysyhteistyöhön. Julkisia rahoja ovat voineet hakea lähinnä järjestöt tai yksityiset konsultit. Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntaohjelma yrittää täyttää tätä aukkoa ja tuoda kunnat mukaan toimintaan.”

Ulkoasiainministeriön rahoittaman kuntaohjelman toinen kolmivuotiskausi on nyt puolivälissä. Ohjelmakaudella käytetään noin neljä miljoona euroa julkisten peruspalveluiden parantamiseen, hyvään hallintoon ja osallisuuden edistämiseen.

Kaksisuuntainen hyöty

”Desentralisaatio eli hallinnon hajauttaminen on nyt vahvasti käynnissä ympäri Afrikkaa. Tarkoitus on tietysti parantaa julkisia peruspalveluja ja myös tukea päätöksentekoa kentällä. Ohjelma yrittää tuoda esille paikallishallinnon roolia yhteiskunnan kehittämisessä ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä”, kertoo Liikkanen. Suomessa julkishallinto on hyvin hajautettu – ainakin toistaiseksi – ja afrikkalaiset kunnat voivat hyötyä suomalaisten yhteistyökuntien kokemuksista ja asiantuntemuksesta peruspalvelujen järjestämisessä ja esimerkiksi hyvässä hallinnossa.

”Ohjelmassa voi tehdä yhteistyötä kaikilla toimialoilla, joilla kunnat työskentelevät – kuten opetus, terveys, sosiaali, ympäristö, infrastruktuuri, kirjastopalvelut, kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika – kunhan ne kuuluvat myös etelän paikallishallinnon toimialaan”, selittää Liikkanen.

Kokemukset ohjelman kuudesta pilottihankkeesta vuosina 2002-2004 olivat positiivisia, ja kaikki ovat jatkaneet yhteistyötä. Mukana oli kuntia Tansaniasta, Namibiasta, Etelä-Afrikasta, Swazimaasta sekä ympäri Suomea. Nyt mukaan on tullut viisi uutta kuntaparia. Afrikkalaiset osapuolet näissä ovat muun muassa Keniasta, Ghanasta ja Senegalista. Liikkanen uskoo, että ohjelma laajenee vielä: ”Uudet kunnat ovat tervetulleet hakemaan rahoitusta!”

”North-South -kuntaohjelma ei ole sellaista yksipuolista kehitysyhteistyötä, jossa me mennään ja kehitetään”, painottaa Liikkanen. Pohjoisen ja etelän kunnan viranhaltijoiden, asiantuntijoiden ja luottamushenkilöiden keskinäinen tiedonvaihto on tärkeää, ja kaikilla on opittavaa toistensa strategioista ja työtavoista.

Ohjelma pyrkii myös edistämään suvaitsevaisuutta ja tietoisuutta kehitysasioista Suomessa paikallistasolla. Liikkanen ottaa esimerkiksi Vantaan kaupungin, joka on ollut ohjelmassa mukana alusta asti Namibian pääkaupungin Windhoekin kanssa. ”Yksi syy miksi Vantaa tuli mukaan on varmasti ollut suvaitsevaisuuden edistämiseen liittyvät tavoitteet – esimerkiksi aikoinaan ns. Hakunilan kriisien ratkaiseminen. Kansainvälisyyskasvatus ja suvaitsevaisuustyö ovat hyvin tärkeitä nykyisessä Suomessa.”

Windhoek-Vantaa

”Kaupunkien välinen kulttuuriyhteistyö oli hyvin esillä sekä Windhoekissa että Vantaan kulttuurisaleissa ja kouluissa, joissa esitettiin yhteinen suomalaisten ja namibialaisten nuorten tanssijoiden ja muusikoiden ’Hope’-musikaali”, kertoo Eeva Hiltunen, Vantaan kaupungin kansainvälisten asioiden suunnittelija.

”Hope kertoi Namibian historiasta nuoren tytön tarinan kautta, ja siinä olivat mukana Vantaan tanssiopisto, Namibian taiteilijoiden ammattiyhdistys sekä Sibelius-Akatemian muusikoita.”

Hiltunen toivoo, että Vantaa saa myös näyttelyn apartheidinaikaisesta Namibiasta, kun Windhoekin kaupungin ”Old Location” kulttuuriperintöhanke valmistuu North-South -ohjelman avulla. Vantaan kaupunginmuseo on tukemassa aloitetta, jonka tarkoituksena on kerätä ja esitellä tietoa Windhoekin historiallisesta Old Locationin kaupunginosasta. 1950-luvulla musta väestö siirrettiin Old Locationista väkivalloin uuteen Katuturan kaupunginosaan, jonka nimi tarkoittaa ’paikka, jossa emme halua asua’.

Vantaan kaupungin asiantuntijat ovat myös olleet mukana Greenwell Matongo Community Centren kirjaston perustamisessa, erityisesti kirjastohallinnon kehittämisessä ja henkilökunnan koulutuksessa. ”Uusi yhteisökirjasto on hyvin köyhässä kaupunginosassa, ja tarkoitus on ollut luoda tila, jossa lapset ja nuoret voivat lukea ja opiskella rauhassa”, kertoo Hiltunen. ”Internet-yhteydet tulevat koko yhteisön käyttöön kirjastossa.”

”Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen ja päivähoidon osaamista on myös hyödynnetty Windhoekissa. Namibiassa vastuuta varhaiskasvatuksesta ollaan hajauttamassa paikallistasolle”, sanoo Hiltunen, jonka mukaan varhaiskasvatusalan asiantuntijavaihto on ollut hyvin hedelmällistä molemmille osapuolelle.

Vantaalaiset ovat myös olleet mukana Windhoekin uuden pienyrityshautomon toiminnan kehittämisessä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Elinkeinojen kehittämisessä tärkeitä osa-alueita ovat myös nuorten yrittäjyyden sekä käsi- ja taideteollisuuden kehittäminen Windhoekissa.

Kaupunginvaltuutettujen vaihto-ohjelma on tärkeä osa kuntayhteistyötä. Tietoja vaihdetaan paikallishallinnon palveluista, rahoituksesta ja kaupunkien kehittämisstrategioista. Vantaa ja Windhoek ovat myös järjestäneet nuorisovaltuutettujen tapaamisia, joissa nuoret suomalaiset edustajat ovat huomanneet, että windhoekilaiset valtuutetut osallistuvat erityisen aktiivisesti yhteisten asioiden hoitoon.

Järvenpää-Ho

Mielenkiintoinen uusi kuntapari ohjelman toisessa vaiheessa on uusimaalainen Järvenpää ja ghanalainen Ho, kaksi järvikaupunkia eri puolilta maapalloa. Kaupunkien välinen kumppanuus on syntynyt paikallisten koulujen välisestä ystävyydestä.

”Aloitimme syksyllä 2005 paikallishallintojen välisen yhteistyön suunnittelun neljällä päätoimialalla”, kertoo Leena Ritala, Järvenpään kaupungin kansainvälisten asioiden päällikkö. ”Hallintotapojen vertailu ja kokemusten vaihto tulee olemaan hyvin tärkeä osa kumppanuudesta.”

”Hon kaupunki on iloinen tästä mahdollisuudesta, koska globalisoituvassa maailmassa voimme oppia toisiltamme paljon ja kehittyä työssämme”, sanoo Hon pormestari Mawutor Goh. Kaupunki on ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa kehityshankkeessa.

Yhteistyöaloja ovat muun muassa varhaiskasvatus, osallistuminen ympäristöasioihin, sanitaatiopalvelut ja jätehuolto, aikuisopetus ja matkailun edistäminen.

”Elinkeinoelämän kehittämisessä turismi on keskeisessä asemassa molemmilla paikkakunnilla”, kertoo Ritala. Hon liepeillä oleva Voltajärvi, Afrikan suurin tekoallas, on yhtä tärkeä paikalliselle matkailulle kuin Tuusulanjärven kansallismaisemat Järvenpäälle.

 

Kuntaparit yhteistyössä

Vantaa / Windhoek (Namibia),

Lahti / Bojanala Platinum District (South Africa)

Salo / Mbabane (Swaziland)

Vaasa / Morogoro (Tanzania)

Tampere / Mwanza (Tanzania)

Hauho ja Hartola / Iramba District (Tanzania)

Järvenpää / Ho (Ghana)

Joensuu /Mpofana (Etelä-Afrikka)

Kruunupyyn kuntayhtymä / Diouroup (Senegal)

Tuulos, Lammi, Kalvola ja Renko / Nakuru (Kenia)

Oulu / Tshwane (ent. Pretoria, Etelä-Afrikka)

 

 

Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2006

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!