Artikkelikuva
Venla Saikku, Kristiina Kumpula ja Jouni Hemberg keskustelevat podcastin jaksossa sodan säännöistä. Säännöillä on yritetty muun muassa vähentää inhimillistä kärsimystä konfliktien aikana sekä rajoittaa sodankäynnin tapoja.

Hyvän Tekijät -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan sodan säännöistä: ”Keskeinen rikkomus on se, että hyökkäyksiä kohdistetaan siviileihin”

Hyvän Tekijät -podcastin jaksossa pitkän uran Suomen Punaisessa Ristissä tehnyt Kristiina Kumpula avaa sodan sääntöjä. Vaikka sodan säännöt tunnetaan ja tunnistetaan paremmin kuin aiemmin, niitä ei aina noudateta.

Mitä sodan säännöt tarkoittavat? Miten ne on kehitetty, milloin ja miksi? Noudattavatko valtiot sääntöjä? Entä miten ihmisiä voidaan auttaa, kun maassa on sota?

Podcastin kolmannessa jaksossa Jouni Hemberg ja Venla Saikku saavat vieraakseen Suomen Punaisessa Ristissä pitkän uran tehneen, muun muassa järjestön pääsihteerinä toimineen, Kristiina Kumpulan. Kolmikko keskustelee jaksossa sodan säännöistä ja humanitaarisesta avusta. Esiin nousee esimerkiksi YK:n, kansalaisjärjestöjen ja valtioiden rooli sodan sääntöjen ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä.

Vaikka sodan oikeussäännöt ja siviilien oikeudet tunnistetaan nykyään paremmin kuin vaikka 30 vuotta sitten, myös haasteita on, Kumpula sanoo. Yksi ajankohtainen haaste on kansainvälisen monenkeskeisen yhteistyön rapautuminen; usko kansainväliseen järjestykseen on heikentynyt. Sodan sääntöjä ei myöskään aina noudateta.

”Meneillään olevissa konflikteissa keskeinen rikkomus on se, että hyökkäyksiä kohdistetaan siviileihin. Toinen rikkomus on humanitaariseen apuun kohdistuvat hyökkäykset, vaikka yleensä humanitaarisen avun työntekijöitä on arvostettu. Kolmas, joka nähdään erityisesti Jemenissä, mutta myös Gazassa, on oikeus ruokaan, eli ruokaturvan tilanne on erittäin heikko.”

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!