1. Autatte asiakkaita palvelujärjestelmän haasteissa. Millaisia nämä haasteet ovat?
Haasteita on sekä kohtaamisessa että kulttuurin ymmärtämisessä. Haasteet vaikuttavat asiakkaan haluun kiinnittyä palveluihin. Monesti huomataan, että asiakkaat lentävät potilasjonoista pois, koska ei ole ymmärretty vastata puhelimeen tai viesti ei ole mennyt kielimuurin takia perille. Iso ongelma on myös molemminpuolinen epäluottamus. Hoitojärjestelmässä jotenkin kuvitellaan, että maahanmuuttajataustaisilla ei ole päihdeongelmia, ja maahanmuuttajataustaiset taas kokevat, ettei palveluita ole suunniteltu heille.
2. Kuinka yleisiä ne ovat?
Tämä on yleinen ongelma. Meillä tosin näkyy vain meidän asiakaskuntamme, mutta heistä isolla osalla on haasteita byrokratian kanssa. Tämä vaikuttaa heidän halukkuuteensa olla osa yhteiskuntaa.
3. Miten arvioit palveluiden monikielisyyttä? Tulisiko sitä parantaa?
Ilman muuta. Meidän asiakaskunnastamme monella on heikko suomen kielen taito, ja ruotsin kielen taitokin on oikeastaan olematon. Viestintäpalvelut voisivat olla kielellisesti monimuotoisempia.
4. Mistä maahanmuuttajataustaisten aliedustus päihdepalveluissa johtuu?
Ensinnäkin: päihteiden käyttöön liittyy aina stigmaa. Maahanmuuttajataustaisilla stigma voi olla moninkertainen. Toisin sanoen suomalainen yhteiskunta stigmatisoi päihteidenkäyttäjiä, mutta lisäksi maahanmuuttajataustaisten oma yhteisö stigmatisoi tätä. Eteen tulee tavallaan tuplamuuri. Lisäksi monella on huonoja kokemuksia palvelujärjestelmästä.
Jäyhän suomalainen asiakaspalvelu on monelle punainen vaate.
5. Millaisia huonoja kokemuksia heillä on?
Aina ammattilaiset eivät osaa huomioida ihmisiä, jotka tulevat esimerkiksi sota-alueilta. Heidän kohtaamisessaan pitäisi miettiä kulttuurisensitiivisyyttä. Myös sellainen jäyhän suomalainen asiakaspalvelu on monelle punainen vaate. Asiakkaalle voi tulla tunne, että jäyhyys johtuu asiakkaan omasta taustasta tai ihonväristä.
6. Miten luottamusta voisi parantaa?
Tässä täytyy tehdä yhteistyötä, eli välittää tietoa viranomaisilta sinne yhteisöihin. Sellaiset toimijat, joilla on jo yhteisön luottamus, voisivat mainostaa julkisia palveluja ja tuoda palvelun tuottajan ja palvelun tarvitsijan yhteen.
7. Oletko kuullut tapauksia, joissa ennakkoluulot ohjaavat potilaan hoitoa?
Saattaa olla, että hoitohenkilökunta ei ota ongelmia esille ennakkoluulojen takia. Esimerkiksi potilaan alkoholiongelmaa ei välttämättä uskalleta ottaa puheeksi, koska sen ajatellaan menevän jonkin kulttuurisen rajan yli.
8. Rasismi on yksi mielenterveyshaasteiden aiheuttaja. Miten teillä käsitellään rasismia?
Meillä on vertaistukiryhmiä, joissa pohdimme nuorten kanssa, miten yhteiskunnan rakenteellinen rasismi vaikuttaa heidän hyvinvointiinsa. Aina asiakkaat eivät näe, miten heidän kokemuksensa syrjinnästä vaikuttavat siihen, kuinka he kokevat oman paikkansa yhteiskunnassa.
9. Miten rasismin kokemukset näkyvät asiakkaissa?
Ihmisistä tulee auktoriteettivastaisia. On paljon toimeentulo-ongelmia, rikoksilla oireilua, päihteiden käyttöä ja mielenterveyden haasteita. Asiakkaasta voi tuntua, että elämä on mennyt raiteiltaan, ja kun asioita lähdetään purkamaan, taustalla on usein toistuvia syrjinnän kokemuksia.
Aina asiakkaat eivät näe, miten heidän kokemuksensa syrjinnästä vaikuttavat siihen, kuinka he kokevat oman paikkansa yhteiskunnassa.
10. Kuinka hyvin päihde- ja mielenterveysongelmiin saa samanaikaista hoitoa?
Tämä ei toteudu, ja se on ongelma. Asiakkaan hakiessa apua mielenterveyden haasteisiin hänet lennätetään hoidosta heti pois, jos hän kertoo rehellisesti lääkitsevänsä itseään jollain päihteellä. Sitten lähetetään päihdepalveluihin ja sanotaan, että pitää hoitaa ensin päihdeongelma. Se on todella haasteellista, kun nämä sairaudet kulkevat käsi kädessä. Suomessa ei ole vielä ymmärretty, että nämä ovat sairauksia, jotka pitäisi hoitaa useimmiten samanaikaisesti.