Viime vuodet ovat olleet katkeraa kalkkia rauhanliikkeelle. Venäjän brutaali sota Ukrainaa vastaan on saanut Euroopan maat huolestumaan turvallisuutensa puolesta ja lisäämään sotilasmenojaan.
Yhä useamman Nato-maan – myös Suomen – sotilasmenot ylittävät jo Naton tavoitteeksi asetetun kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Mutta se ei riitä Yhdysvaltain presidentiksi palanneelle Donald Trumpille, joka vaatii nostamaan sotilasmenot peräti viiteen prosenttiin BKT:sta. Edes Yhdysvaltain omat sotilasmenot eivät ole yltäneet sille tasolle sitten vuoden 1992.
Vaan entä jos käännetään katse tilaston toiseen päätyyn, maihin, joissa on maailman pienimmät sotilasmenot? Jätetään kuitenkin vertailusta pois ne valtiot, joilla ei ole lainkaan armeijaa. Nyt on etsinnässä maa, jolla on asevoimat, mutta joka käyttää niiden ylläpitämiseen minimaalisen summan rahaa.
Tämän listan ykkönen löytyy Karibialta. Haitin sotilasmenot olivat Tukholman rauhantutkimusinstituutin mukaan vuonna 2024 vain 0,07 prosenttia maan BKT:sta.
Haitin armeijassa palvelee tätä nykyä noin 2 000 sotilasta, mutta armeijaa on tarkoitus kasvattaa ja vahvistaa.
Haitin historiaan mahtuu useampi sotilasvallankaappaus, mutta välillä maassa ei ollut sotilaita lainkaan. Haiti näet lakkautti armeijansa vuonna 1995 sen jälkeen, kun Yhdysvaltain johtama liittouma oli kaatanut maata hallinneen sotilasjuntan.
Armeijan lakkauttaminen ei kuitenkaan tehnyt Haitista rauhallisempaa vaan loi maahan aseellisen tyhjiön, jonka aseistautuneet rikollisjengit täyttivät. Vuonna 2004 Haitissa koettiin jälleen yksi vallankaappaus, jonka jälkeen ulkovallat puuttuivat asioihin.
Vuosina 2004–2017 Haitissa oli YK:n rauhanturvaoperaatio, jonka tehtävänä oli vakauttaa maata. YK-joukkojen maine kuitenkin tahrautui pahan kerran, kun rauhanturvaajien tukikohdasta levisi Haitiin vakava koleraepidemia.
Vuonna 2017 Haitin asevoimat perustettiinkin uudelleen. Armeijan pääasiallinen tarkoitus ei ole varautua sotaan naapurimaan kanssa, vaan Haitin valtio tarvitsee kättä pidempää ennen kaikkea kamppailussa järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Vuoden 2024 aikana aseelliset ryhmät tekivät useita hyökkäyksiä muun muassa vankiloihin ja poliisiasemille sekä Haitin pääkaupungin Port-au-Princen lentoasemalle, jossa lentoliikenne keskeytyi konfliktin vuoksi lähes kolmeksi kuukaudeksi.
Haitin armeijassa palvelee tätä nykyä noin 2 000 sotilasta, mutta armeijaa on tarkoitus kasvattaa ja vahvistaa. Pääministeri Garry Conille ilmoitti syksyllä 2024 tuntuvista lisäyksistä puolustusbudjettiin. Niiden myötä sotilasmenojen osuus Haitin BKT:stä kasvaisi 0,2 prosenttiin. Se olisi edelleen yksi maailman pienimmistä panostuksista asevoimiin.
Maailman pienimmät sotilasmenot (osuus BKT:stä)
