Meksikossa valittiin historian ensimmäinen naispresidentti sunnuntaina. Mexico Cityn ex-kuvernööri Claudia Sheinbaum lähti kisaan selkeänä ennakkosuosikkina ja sai Kansallisen äänestyslaitoksen (INE) mukaan arviolta noin 60 prosenttia äänistä. Meksikon nykyisen presidentin seuraajaksi oli ehdolla Sheinbaumin lisäksi Xóchitl Gálvez ja Jorge Álvarez Máynez.

Sheinbaumin suosiota selittää se, että häntä tukenut puoluekoalitio sisältää maan suurimman puolueen Morenan, johon myös suosittu ex-presidentti Andrés Manuel Lopéz Obradorin (AMLO) kuuluu.

Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirran mukaan presidenttiehdokkaan valitseminen samalta puolelta on poikkeuksellista, koska Latinalaisessa Amerikassa presidenttiehdokas valitaan lähes poikkeuksetta oppositiosta. Syynä tähän on se, että vaaleihin kohdistuvat aina lähes samat vaalilupaukset, joita ei pystytä lunastamaan.

American Quarterlyn (AQ) mukaan ehdokkaiden suosiota Latinalaisessa Amerikassa määrittää yksi asia: kuka pystyy vetoamaan parhaiten äänestäjien perustavanlaatuisiin tarpeisiin. Näitä ovat demokraattiset arvot ja korruption kitkeminen hallinnosta tai lainsäädännöstä. 

Pakkasvirran mukaan naispresidentin valinta on merkittävä siinä mielessä, että se voi vaikuttaa Meksikoa leimaavaan machokulttuuriin. Sukupuolikysymys ei ole kuitenkaan vaikuttanut vaalikampanjointiin ratkaisevasti.

Meksiko on edelläkävijä sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Vuonna 2014 säädettiin laki, jonka mukaan puolueiden jäsenistä puolet on oltava naisia.

San Luis Potosista kotoisin olevan musiikin opiskelijan Sarah Ortanin, 26, mielestä molemmat vaalien naisehdokkaat lupaavat liikoja. Hän sanoo, että he lupaavat esimerkiksi tukea opiskelijoille ja yksinhuoltajaäideille ilman selvyyttä siitä, mistä rahat kaivetaan.

Ortan näkee kuitenkin myös mahdollisuuksia siinä, että nainen valitaan presidentiksi.

“Nainen presidenttinä voi kitkeä Meksikon machokulttuuria ja osoittaa, että nainen voi toimia poliittisissa tehtävissä.”

Meksiko on edelläkävijä sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Vuonna 2014 säädettiin laki, jonka mukaan puolueiden jäsenistä puolet on oltava naisia. Tämä toteutuu myös muun muassa kongressin alahuoneen jäsenistössä.

Meksikon vaalit olivat maan historian suurimmat. AQ:n mukaan vaaleissa valittiin presidentin lisäksi 128 paikkaa senaatissa, 500 paikkaa Edustajainhuoneessa, yhdeksän kuvernööriä ja tuhansia paikallishallintoja.

Uutissivusto AP:n mukaan vaaleja varjostivat jengiväkivalta ja ehdokkaiden vainot. New York Timesin mukaan maassa on tapettu yhteensä 36 ehdokasta viime kesäkuusta lähtien. Pakkasvirran mukaan huumeliigojen lisäksi suhtautuminen Yhdysvaltoihin vaikuttaa vaalien taustalla, vaikka se ei näkyisi kampanjoinnissa.

Tänä vuonna Latinalaisessa Amerikassa vietetään supervaalikierrosta. Vaaliuurnille suuntaa äänestäjiä yhteensä kuudessa valtiossa, joista jäljellä ovat Uruguay ja Venezuela.

Miten vaalit tulevat vaikuttamaan kyseisten maiden tulevaisuuteen? Onko Etelä-Amerikan demokraattisin valtio Uruguay vajoamassa kohti pimeyttä? Hiipuvatko tulevaisuuden toiveet hirmuhallinnosta tunnetussa Venezuelassa?

Uruguayn vaalit järjestetään lokakuun 27. päivä. Vaaleissa valitaan presidentti, varapresidentti sekä paikat senaattiin ja edustajainhuoneeseen. AQ:n mukaan potentiaaliset presidenttiehdokkaat ovat tällä hetkellä Carolina Cosse, Alvaro Delgado, Yamando Orsi ja Laura Raffo. Lopulliset ehdokkaat ja puoluekoalitiot valitaan kesäkuun 30. päivänä esivaaleissa.

Nykyisen presidentti Lacalle Poun linjoilla ovat kansallispuolueen (PN) Raffo ja Delgado. He ovat jääneet vasemmistoehdokkaiden varjoon presidentti Poun hallinnon skandaalien takia. Skandaali puhkesi, kun ilmi tuli entisen ulkoministerin Fransisco Bustillon vaikutusyritykset huumekauppias Sebastián Marsetin passisotkuun liittyen. Lisäksi PN:n siiven, Lista 71:n, entistä senaattoria Gustavo Penadésia syytetään alaikäisten poikien hyväksikäytöstä.

“Näyttäisi siltä, että Frente Amplio olisi voittamassa vaalit”, Pakkasvirta ennustaa.

Frente Amplio –puolueesta ponnistava Carolina Cosse on vasemmiston johtohahmoja, joka pyrki presidentiksi jo vuonna 2019. Silloin hän sai esivaaleissa 25 prosenttia äänistä.

Cossen pahin kilpailija on Yamando Orsi, jolla on vankka tuki etenkin koalition maltillisemman päädyn keskuudessa. Orsi on kritisoinut nykyisen presidentti Lacalle Poun hallintoa Penadesiin kohdistuvien syytösten peittelystä.

Pakkasvirran mukaan Uruguyassa ei ole yleensä ilmennyt poliittisia ristiriitoja vallan vaihtuessa vasemmalta oikealle. Siten vallanvaihdos ei varmaan tuo hirveästi muutoksia.

Uruguyalainen, Duraznosta kotoisin oleva näyttelijänä, ohjaajana, dramaturgina ja muusikkona työskentelevä Lucia Trentinin, 38, sanoo, että potentiaaliset presidenttiehdokkaat eivät edusta hänen arvojaan. Siksi Trentinin ei näe heitä kovin hyvinä vaihtoehtoina. Madridissa asuva Trentini ei pysty äänestämään vaaleissa ulkomailta käsin.

“Maan demokratia on luisumassa huonompaan suuntaan äärioikeiston nousun vuoksi”, Trentini sanoo.

Venezuelassa lähdetään vaaliuurnille toivottomissa merkeissä. Maan nykyinen presidentti Nicholás Maduro, 61, on lähes varma voittaja. Maduro hakee kolmannelle kaudelle kireissä tunnelmissa. Hänen presidenttikauttaan on varjostanut lukuisat ihmisoikeusrikkomukset, korruptio sekä instituutioiden rappeutuminen.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan Venezuelan bruttokansantuote laski yli 75 prosenttia vuosina 2013–2021, joka on ennätyslukema sotia 50 vuotta välttäneessä maassa.

Caracasista kotoisin olevan kirjanpitäjän Jose Sequeran, 29, mukaan venezuelalaiset haluavat maahan suuria muutoksia kansalaisten ehdoilla. Demokratiaan siirtyminen on yksi niistä. Sequeran mukaan olisi merkittävää, että maan taloudellista ja sosiaalista toimintaa avataan, jos uudet ehdokkaat voittavat.

Vaalit luultavasti vain lavastetaan aidon näköisiksi, jotta saataisiin öljykauppa rullaamaan Yhdysvaltojen kanssa.

Venezuelaa on ravistellut Maduron kaudella myös köyhyys- ja maastamuuttoaalto. IMF:n mukaan 95 prosenttia venezuelalaisista eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2020. Vastaavasti yli 7,7 miljoonaa ihmistä on paennut Maduron aikana maasta. Ei siis mikään ihme, jos kansalaiset haluavat muutosta.

Maduron suosituimmalta vastustajalta, Marina Corina Cachadolta, evättiin lupa osallistua presidentinvaaleihin viime kesänä. Cachadon korvasi Plataforma Unitaria -puolueen Edmundo Gonzalez Urrudia, 74, joka on äänestysmittauksissa ollut Maduroa suositumpi.

Urrudia on luvannut kääntää Venezuelan kelkan kohti demokratiaan siirtymistä ja taloudellista elpymistä. Urrudia on kuitenkin nimenä verrattain tuntematon, vaikka onkin saanut laajalti suitsutusta maan poliittiselta kentältä.

“Vaalit luultavasti vain lavastetaan aidon näköisiksi, jotta saataisiin öljykauppa rullaamaan Yhdysvaltojen kanssa”, Pakkasvirta sanoo.

Pakkasvirran mukaan on selvää, että jos reilut vaalit järjestetään, Maduro häviää. Venezuelan tulevaisuus näyttäisi siinä valossa hyvin haastavalta, koska maassa on ollut autoritäärinen valta jo kaksikymmentä vuotta.

Vallanvaihtuminen on hyvin epätodennäköistä. AQ:n mukaan Maduro on todennäköisesti järjestämässä reilut vaalit vain, jos saa armahduksen rikoksistaan. Tämä siksi, koska äänestysmittausten mukaan Maduro tulisi häviämään vilpittömät vaalit. Urrudian tiedetään olevan konsensushakuinen, mikä saattaa edesauttaa reilujen vaalien järjestämistä.  

Toivoa paremmasta kuitenkin on ja se näkyy Pakkasvirran mukaan korkeissa äänestysprosenteissa Latinalaisessa Amerikassa. Latinobarometrin mukaan taloudellinen vakaus on kuitenkin asettunut äänestäjien mielestä demokratian edelle.