1. Kuinka Skábmagovat sai alkunsa ja miten se on kehittynyt vuosien varrella?
Ajatus elokuvafestivaalista syntyi 1990-luvun lopulla, kun alettiin pohtia keinoja Inarin kirkonkylän hiljaisen keskitalven katkaisemiseksi kulttuurin keinoin.
Koska Inari on Suomen saamelaisten ”pääkaupunki”, ajatus saamelaisesta kulttuuritapahtumasta oli luonteva. Samalla tapahtuma laajeni yleisemmin alkuperäiskansojen festivaaliksi.
Saamelaisen elokuvatuotannon lisäksi meillä näytettiin heti ensimmäisenä tapahtumavuonna 1999 myös aboriginaalien elokuvia. Australiasta tulleet elokuvavieraat saapuivat silloin tropiikista tänne, ennätysmäisiin viidenkymmenen asteen pakkasiin.
2. Miten tapahtuma on saanut nimensä ja mitä se tarkoittaa?
Festivaaliin kuului alkuvuosina elokuvien ohella myös luontokuvatapahtuma, joka siirtyi myöhemmin toiseen ajankohtaan. Tapahtumaviikko sai työnimekseen Skábmagovat – kaamoksen kuvat – joka vakiintui myöhemmin festivaalin nimeksi.
3. Mikä tekee Skábmagovatista ainutlaatuisen verrattuna muihin elokuvafestivaaleihin?
Skábmagovat on maailman pohjoisin alkuperäiskansojen elokuvafestivaali ja saamelaisen elokuvan pääfoorumi. Nykyään alkuperäiskansojen elokuvafestivaaleja on maailmalla jo toistasataa, mutta Skábmagovat on yksi maailman vanhimmista alkuperäiskansojen elokuvatapahtumista.
Festivaalista kehittyi kansainvälinen talvitapahtuma, jolla on merkitystä sekä paikallisesti että koko Pohjoiskalotin alueella. Kansainvälisyyttä korostaa, että Inarissa puhutaan luontevasti neljää kieltä, joista kolme on saamen kieliä.
4. Mikä on sykähdyttänyt festivaalikävijöitä erityisesti?
Ulkomaisille sekä etelän vieraille on jäänyt mieleen varsinkin lumesta rakennettava Lumiteatteri, jossa katsotaan elokuvia tähtitaivaan alla.
5. Minkälaista julkisuutta tapahtuma sai alussa?
Aloimme rakentaa heti ensimmäisenä vuonna Lumiteatteria Inarijärven jäälle, kun lumirakentaminen alkoi yleistyä. Traktori putosi silloin jäihin rantaan – se saatiin kyllä myöhemmin ylös – mutta siitä saatiin heti julkisuutta, kun tapahtumasta uutisoitiin yli viidessäkymmenessä lehdessä. Myöhemmin Lumiteatteri löysi oman paikkansa Siidan viereisestä metsästä.
Valitsemme nähtäväksi vain sellaisia elokuvia, joiden ohjaaja, tuottaja tai käsikirjoittaja kuuluu alkuperäiskansaan.
6. Millainen merkitys elokuvafestivaalilla on saamelaiskulttuurille?
Se on vahvistanut saamelaisten identiteettiä, kieliä, musiikkia sekä elokuva- ja tv-tuotantoa.
Haluamme panostaa myös tulevaisuuteen. Yksi festivaalipäivä on omistettu kokonaan lapsille ja nuorille, jotka pääsevät tutustumaan silloin saamen kielillä tehtyihin ohjelmiin ja työpajoihin.
Inarin kirkonkylässä keväällä 1998 avattu museo- ja luontokeskus Siida mahdollisti tilat elokuvafestivaalille. Tarjonta täydentyi edelleen, kun saamelaisten kulttuuri- ja hallintokeskus Sajos avasi ovensa 2012. Nykyään Inari ei ole enää niin hiljainen paikka, ja siellä on jopa pulaa asunnoista.
7. Miten tapahtuma edistää saamelaisen kulttuurin ja alkuperäiskansojen äänen kuulumista elokuvateollisuudessa?
Olemme halunneet korostaa alusta saakka alkuperäiskansoja edustavien ihmisten omaa ääntä ja tulkintaa. Valitsemme nähtäväksi vain sellaisia elokuvia, joiden ohjaaja, tuottaja tai käsikirjoittaja kuuluu alkuperäiskansaan.
Vuosien mittaan Inarissa on esitetty yli 1500 alkuperäiskansojen edustajien tekemää elokuvaa. Meillä on käynyt Etelämannerta lukuun ottamatta vieraita esittelemässä kaikilta maailman mantereilta. Festivaaleilla on tutustuttu niin Kanadan inuiittien kuin Uuden-Seelannin maorienkin elokuviin ja elämään.
Seksuaalisuus, joka on ollut aiemmin aiheena tabu, on noussut esiin myös saamelaiselokuvissa.
8. Miten festivaalin elokuvien aiheet ja painopisteet ovat muuttuneet?
Tarjolla oleva elokuvavalikoima oli alussa hyvin suppea, ja filmit tulivat tänne VHS-kasetteina tai Beta-nauhoina. Nykyään lähes kaikki elokuvat ovat digitaalisessa muodossa. Dokumenttien ja fiktioiden lisäksi tehdään myös kokeellisempia elokuvia.
Alkuvaiheessa elokuvien aiheet käsittelivät paljon identiteettiä, esimerkiksi kaupungeissa syntyneet alkuperäiskansoihin kuuluvat ihmiset jäljittivät omia juuriaan. Kestoaiheina kaikissa alkuperäiskulttuureissa ovat olleet maakiistat ja muut kolonialismin seuraukset.
Seksuaalisuus, joka on ollut aiemmin aiheena tabu, on noussut esiin myös saamelaiselokuvissa, kuten muuallakin yhteiskunnassa.
Joillain alkuperäiskansoilla esimerkiksi Pohjois-Amerikassa on puhuttu kaksihenkisistä ihmisistä, joilla on sekä maskuliinisia että feminiinisiä piirteitä. Erilaiset sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt pääsevät nykyään paremmin esiin myös elokuvissa.
Saamelaiselokuvissa on käsitelty viime vuosina enemmän myös seksuaalista hyväksikäyttöä.
9. Mikä osa festivaaleja on pysynyt muuttumattomana?
Me näytimme yleisölle jo heti ensimmäisen tapahtuman aikana ”arkiston aarteita”, mikä tarkoitti saamelaisia esitteleviä vanhoja dokumentteja. Ne kirvoittavat yleisössä usein katarttisen naurun, kun asioita ei ole kuvattu niissä aina niin viimeisen päälle, kun ei ole ollut kulttuurin tuntemusta.
Lasten päivä ja Lumiteatteri ovat olleet ohjelmistossa myös alusta saakka.
Kaiken kaikkiaan tapahtuma tarjoaa kävijöille pitkän viikonlopun aikana 60–70 elokuvaa saamelaisista ja muista alkuperäiskansoista.
10. Mitä Skábmagovat on merkinnyt sinulle henkilökohtaisesti saamelaisena?
On hienoa, että on saanut olla mukana tärkeässä kulttuurityössä heti alusta saakka. Olen voinut seurata aitiopaikalla alkuperäiskansojen elokuvien nousukautta ja sitä, kuinka ala kehittyy.
Skábmagovat, alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Inarissa 23.–26.1.2025.