Keskellä syvintä Andalusiaa, Granadaa ympäröivän kukkulan rinteessä, on nelisenkymmentä luolataloa. Koskapa alueella ei ole sähköverkkoa, useimmat asukkaat saavat valoa pimeän aikaan aurinkopaneeleiden avulla.

Ihmisiä on asunut tällä kukkulalla satoja vuosia. Nyt alue on hyvässä kunnossa nykyisen yhteisön ansiosta. Aina ei ole ollut näin.

Vuonna 1492 Espanjan kruunu valloitti Granadan kaupungin ja lopetti islamilaisen hallinnon Pyreneiden niemimaalla. Tämä pakotti muslimiväestön kääntymään kristinuskoon tai vaihtoehtoisesti sysäsi heidät orjuuteen. Monet Granadan romanit pakenivat kaupungin keskustasta ja päätyviät kaupunkia ympröiville vuorille aikeenaan kaivaa rinteeseen luolia ja muodostaa omat naapurustonsa.

Espanjan romanien historiallisen ja rakenteellisen syrjinnän vuoksi luolilla on pitkään ollut huono maine.

1960-luvulla laki velvoitti luolatalojen asukkaat jättämään kotinsa, ja 1980-luvulla Espanjaa koetelleen heroiiniepidemian aikana monet addiktit muuttivat tyhinä olleisiin luoliin. Tämä lisäsi edelleen kielteisiä mielikuvia luola-asumisesta.

Asiat ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä. Monet luolatalonaapurustot ovat kohentaanet ilmettään. Useimmat kaupunginosat, kuten kuuluisa Sacramonte, ovat nyt sähkö- ja vesiverkon piirissä. Ne myös palvelevat matkailua – luolakodin voi jopa vuokrata Airbnb:stä.

Granadan ympärillä on yhä myös yhteisöjä, joihin sähköverkko ei vielä yllä. Osa tätä kuvareportaasia varten haastattelemistani ihmisistä haluaa pysyä nimettöminä, koska he pelkäävät joutuvansa pois kodeistaan.

Nykyään suurin osa tämän yhteisön luola-asukkaista on sekalainen kansainvälinen ryhmä nuoria taiteilijoita, sirkuslaisia ja yliopisto-opiskelijoita.

Koska Espanjan elinkustannukset nousevat edelleen hälyttävää vauhtia ja palkat ovat alhaisemmat kuin monissa sen naapurimaissa, luolassa asumisesta on tullut joillekin houkutteleva vaihtoehto.

Täällä asukkaat ovat valinneet asumisen luolissa, koska he haluavat asua lähellä kaupunkia, mutta pysyä yhteydessä luontoon.

Vaikka suuri osa tiedotusvälineistä edelleen arvostelee näissä ”epävirallisissa” luolissa asuvia ihmisiä, suurin osa täällä asuvista välittää maasta ikään kuin se olisi heidän omansa. Yhteisö ei häiritse muita asuinalueita millään tavalla ja sen jäsenet tahtovat ainoastaan elää yksinkertaisempaa elämää.