Tekoälyllä tai sen avulla on tehty tutkimuksia, kirjoitettu somepäivityksiä ja suoritettu epämiellyttäviä työtehtäviä. Kun me avaamme työpaikalla tai kotona ChatGTP:n ja kirjoitamme kenttään komennon, millaisia seurauksia sillä on ihmisille toisella puolella maapalloa?

Nopeasti voisi ajatella, ettei mitään. Kuitenkin tekoälyllä on mahdollisuutensa ja hintansa. Yksi hinnoista liittyy ChatGTP:n kaltaisten, generatiivisia tekoälyohjelmia pyörittävien datakeskusten suureen energiankulutukseen.

”Yksi ChatGTP:n vastaus vaatii yhtä paljon energiaa kuin viisi sekuntia päällä oleva iso saunan kiuas. Kulutuksen voi laskea myös vetenä. Yksi kysely vastaa kolmea pulloa juomavettä”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Tarmo Toikkanen.

Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan eniten kehittyvissä maissa olevien ihmisten elämään. Samalla chattibotit voivat ylläpitää eriarvoistavia rakenteita.

Esimerkiksi nyt tekoälyä kouluttavat osaltaan globaalin etelän maissa datatyöläiset, jotka eivät saa työstään järin paljon palkkaa koulutustasoonsa nähden. Erityisesti tästä työstä tunnetaan Kenia, mutta tekoälyä koulutetaan myös monissa muissa matalan tulotason maissa. Suomessa tekoälyä ovat kouluttaneet muun muassa vangit 1,5 euron tuntipalkalla, kertoo Toikkanen. Se on siis ollut yksi vankilassa valittavista työtehtävistä.

Kaikki tekoälypalvelut eivät myöskään ole maksuttomia. Tämä voi luoda tilanteen, jossa kaikilla yrityksillä tai ihmisillä ei ole mahdollista käyttää tekoälyä. Ja ne, joilla mahdollisuuksia on, saavat myös sen edut eli toistoa vaativien ja tylsien työtehtävien tehostukse ja työn nopeammaksi tekemisen. Digikuilu ihmisten ja maiden välillä voi siis syventyä.

Tekoälyn avulla voitaisiin löytää ratkaisuja vaikka tappaviin tauteihin.

Entä ne mahdollisuudet? Niitä kun on muitakin, kuin toimistotyön tehostaminen. Chattibotit voisivat tulevaisuudessa esimerkiksi helpottaa kanssakäymistä erikielisten kanssa.

”Henkilö voisi kirjoittaa tai puhua esimerkiksi savon murteella ja toinen vastata swahiliksi”, Toikkanen sanoo.

Tekoälyllä saatetaan pystyä tulevaisuudessa myös suorittamaan tai tehostamaan tehtäviä, jotka ovat aiemmin vaatineet erillistä ammattiosaamista. Esimerkiksi palkanlaskijan työ voisi tulevaisuudessa tehostua moninkertaisesti, jolloin palvelun hinta saattaisi pudota. Hinnan alennus voisi olla tuntuva etenkin pienille yrityksille, tai yritysten perustamista miettiville.

Lopuksi, tekoälyssä on potentiaalia maailman ongelmien ratkomiseksi. Nyt jo erilaisten tekoälyohjelmien avulla voidaan käydä läpi järjettömän paljon dataa hyvin nopeassa ajassa. Tämä on ominaisuus, jota hyödynnetään esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Tekoälyn avulla voitaisiin löytää ratkaisuja vaikka tappaviin tauteihin.

Niin kuin innovaatioissa yleensäkin, tekoälyn potentiaali riippuu sen kehittäjien tavoitteista. Generatiivisen tekoälyn kehittäminen ja pyörittäminen on kallista, ja tällä hetkellä tappiollista puuhaa, joten sitä pystyvät tekemään lähinnä jättimäiset teknologia-alan yritykset. Ovatko ne halukkaita laittamaan paukkuja kehittyvässä maassa esiintyvään tautiin?

”Kun näitä palveluita rakentavat rikkaat länsimaiset ihmiset, on vaarana, että he ratkovat ongelmia, jotka ovat relevantteja heille itselleen, tai joiden ratkaisusta joku on valmis maksamaan. Voidaan esimerkiksi perustaa bisnes, jossa tekoäly optimoi aamukahvin”, sanoo Toikkanen.

Emme oikeastaan voi sanoa vielä varmasti, miten paljon generatiivinen tekoäly tulee vaikuttamaan elämäämme täällä ja muualla. Tutkimuksia sen vaikutuksesta esimerkiksi työelämään ei ole vielä ehditty juuri tehdä – tulihan koko ChatGTP yleiseen käyttöön vasta noin kaksi vuotta sitten.

Sen voi sanoa, että tekoäly muotoutuu sellaiseksi kuin sen kehittäjät sen tahtovat kehittyvän. Voimme saada ratkaisuja sairauksiin, tai sitten (lisää) animoituja tekoälykumppaneita ja kodinkoneita.