Artikkelikuva
Jutun kuvitus on luotu Adoben Firefly -tekoälytyökalulla. Komentona toimi jutun otsikko.

Tekoäly voisi ratkaista globaaleja ongelmia, mutta onko siitä tulossa vain rikkaiden länsimaalaisten työkalu?

Tekoäly voi haastaa globaalia eriarvoisuutta, mutta se voi myös ylläpitää sitä. Vaarana on, että sillä kehitetään lähinnä länsimaisille relevantteja ratkaisuja, joista joku on valmis maksamaan, sanoo Sitran asiantuntija Tarmo Toikkanen.

Kun avaamme työpaikalla tai kotona ChatGPT:n ja kirjoitamme kenttään komennon, millaisia seurauksia sillä on ihmisille toisella puolella maapalloa?

Ensinnäkin generatiivisia tekoälyohjelmia, kuten ChatGPT, pyörittävät datakeskukset ovat energiarohmuja.

”Yksi ChatGPT:n vastaus vaatii yhtä paljon energiaa kuin viisi sekuntia päällä oleva iso saunan kiuas”, kertoo Sitran johtava asiantuntija Tarmo Toikkanen.

Tekoälyä kouluttavat osaltaan datatyöläiset globaalin etelän maissa, eivätkä he saa työstään järin paljon palkkaa.

Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan eniten kehittyvissä maissa eläviin ihmisiin. Samalla chattibotit voivat yllä pitää eriarvoistavia rakenteita. Esimerkiksi nyt tekoälyä kouluttavat osaltaan datatyöläiset globaalin etelän maissa, eivätkä he saa työstään järin paljon palkkaa.

Kaikki tekoälypalvelut eivät myöskään ole maksuttomia. Tämä voi luoda tilanteen, jossa kaikilla ei ole mahdollista käyttää tekoälyä. Ja niillä, joilla on, saavat sen edut: työtehtävien tehostuksen.

Entä ne mahdollisuudet? Chattibotit voivat tulevaisuudessa esimerkiksi helpottaa kanssakäymistä erikielisten kanssa.

”Henkilö voisi kirjoittaa tai puhua esimerkiksi savon murteella ja toinen vastata swahiliksi”, Toikkanen sanoo.

Tekoälyllä voidaan ratkaista myös maailman ongelmia. Jo nyt tekoälyä käytetään esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa. Sen avulla voitaisiin löytää ratkaisuja vaikka tappaviin tauteihin.

”Kun näitä palveluita rakentavat rikkaat länsimaiset ihmiset, on vaarana, että he ratkovat ongelmia, jotka ovat relevantteja heille itselleen tai joiden ratkaisusta joku on valmis maksamaan.”

Generatiivisen tekoälyn kehittäminen on kuitenkin kallista, tällä hetkellä tappiollista puuhaa, joten sitä pystyvät tekemään lähinnä jättimäiset teknologia-alan yritykset. Ovatko ne halukkaita laittamaan paukkuja kehittyvässä maassa esiintyvään tautiin?

”Kun näitä palveluita rakentavat rikkaat länsimaiset ihmiset, on vaarana, että he ratkovat ongelmia, jotka ovat relevantteja heille itselleen tai joiden ratkaisusta joku on valmis maksamaan.”

Emme oikeastaan voi vielä sanoa, miten paljon tekoäly tulee vaikuttamaan elämäämme, tulihan ChatGPT yleiseen käyttöön vasta vuonna 2022.

Sen voi sanoa, että tekoäly muotoutuu sellaiseksi kuin sen kehittäjien tahtotila on. Voimme saada ratkaisuja sairauksiin tai sitten (lisää) animoituja tekoälykumppaneita ja kodinkoneita.

Generatiivinen tekoäly, eli luova/tuottava tekoäly, on tekoälymalli, joka tuottaa uutta sisältöä. Se voi olla muun muassa kirjoitettua tekstiä, ääntä, kuvia tai videoita. Mallit on koulutettu suurella määrällä aineistoa.

On olemassa myös muunlaista tekoälyä, mutta usein tekoälystä puhuttaessa tarkoitetaan tämän tyylisiä malleja.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!