Artikkelikuva

”Jos emme pian löydä ratkaisuja, meillä Suomessakin saattaa muuttua käsitys siitä, mitä sairastuminen on ja mitä riskejä siihen liittyy”

Ennen pieni haavakin saattoi olla kohtalokas. Tulevaisuudessa terveysriskin aiheuttaa puolestaan antibioottiresistenssi. Väitöskirjatutkija Elina Maaniitty Helsingin yliopistosta vastaa kysymyksiin sairastumisesta.

Sairastetaanko nykyisin enemmän kuin ennen?

Mitä useampi vuosisata mennään taaksepäin, sitä enemmän sairastettiin. Ennen modernia lääketiedettä ihmisten ympärillä oli koko ajan niin paljon sairautta, että kokemus elämästä oli hyvin toisenlainen. Oli harvinaista olla sellaisella tavalla terve, mihin olemme nykyään tottuneet.

Oli paljon kroonisia sairauksia ja Suomessakin esiintyi tuberkuloosia ja malariaa. Tapaturmat, joita ei voitu nykyiseen tapaan hoitaa, olivat yleisiä, ja pienetkin haavat saattoivat olla kohtalokkaita. Myös nälkä, aliravitsemus ja puutostaudit olivat yleisiä.

Käänne parempaan alkoi näkyä jo 1700-luvulla, kun yleinen hygieniataso ja elinolosuhteet paranivat ja ennaltaehkäisevä kansanterveysajattelu syntyi. Merkittävä käänne koettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun penisilliini saatiin massatuotantoon. Antibiootit ovat mullistaneet käsityksemme sairaudesta toipumisesta ja mahdollistaneet nykyaikaisen leikkaushoidon.

Onko kulkutauteja enemmän vai vähemmän kuin ennen?

Ennen kuin ensimmäiset rokotukset saatiin käyttöön ja taudinaiheuttajia alettiin tunnistaa 1800-luvulla, taudit ja epidemiat kiersivät jatkuvasti väestössä Euroopassakin. Esimerkiksi paiserutto eli musta surma oli todella vaarallinen; siihen kuoli 40–60 prosenttia sairastuneista. Uudet taudit olivat erityisen vaarallisia. Kun eurooppalaiset veivät tautejaan Amerikkoihin, nähtiin massiivisia väestöromahduksia.

Mihin tulevaisuudessa sairastutaan?

Länsimaissa ja muuallakin elintasosairaudet esimerkiksi ylipainoon liittyen todennäköisesti lisääntyvät. Väestö vanhenee globaalisti, eli muistisairaudet ovat kasvava haaste, samoin syövät.

Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten kehittyvät maat. Kuivuudesta johtuvat kuolemat tulevat lisääntymään. Kun heikossa kunnossa olevat ihmiset joutuvat liikkumaan paikasta toiseen, kulkutautiriski kasvaa. Huomioisin myös WHO:n määrittelemät laiminlyödyt trooppiset sairaudet, mitkä liittyvät heikkoon hygieniatasoon ja vesihuollon puutteeseen.

Suurin tulevaisuuden riski on antibioottiresistenssi. Jos emme pian löydä ratkaisuja, meillä Suomessakin saattaa muuttua käsitys siitä, mitä sairastuminen on ja mitä riskejä siihen liittyy.

Kysy maailmasta! Lähetä kysymyksesi maailmankuvalehti@fingo.fi, me etsimme siihen vastauksen.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!