Haitia ravisteleviin väkivaltaisuuksiin ja ruokakriisiin etsitään kuumeisesti ratkaisua. Saarella on vuosia vellonut poliittinen ja humanitäärinen kriisi. Tilanne huonontui edelleen vuonna 2021, kun maan presidentti Jovenel Moïsen salamurhattiin.

Aika ei ole paikannut haavoja, sillä viime vuonna yli 8 400 ihmistä joutui Haitissa jengiväkivaltaisuuksien uhriksi. Se on 122 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022, kertoo YK:n uutissivusto UN News.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui tammikuussa arvioimaan Haitin kehitystä. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin toiminnanjohtaja Tirana Hassan vetosi silloin, että kansainvälinen yhteisö lisää tukeaan Haitille ja vastaa kriisin kaikkiin puoliin.

YK on suunnitellut uusia toimia ainakin tuvallisuusnäkökulmasta. Lokakuussa 2023 turvallisuusneuvosto päätti monikansallisen operaation perustamisesta Haitiin.

Kenian on tarkoitus johtaa turvallisuusoperaatiota. Ajatuksena on se, että Keniasta ja muualta lähetetään Haitiin poliiseja. Hanke ei ole kuitenkaan edennyt.

Tammikuun lopussa BBC uutisoi, että Kenian hallituksen ajama operaatio maan poliisien lähettämisestä Haitille hylättiin maan korkeimmassa oikeudessa. Oikeus perusteli päätöstä sillä, ettei se ole Kenian lain mukaan mahdollista. Maan hallitus aikoo valittaa päätöksestä.

Haitin pääministeri Ariel Henry pyysi viime vuonna YK:n monikansallisten joukkojen apua. Hän sanoi, että jengit hallitsevat 80 prosenttia maan pääkaupungista Port-au-Princesta.

Haitissa ajatus joukkojen sijoittamisesta maahan on saanut ristiriitaisen vastaanoton.