Jo jonkin aikaa olemme eläneet maailmassa, jossa erilaisista, erityisesti mielenterveyteen liittyvistä diagnooseista on tullut arkipäivää.

Suomen valokuvataiteen museossa esillä oleva Poliittisen valokuvan festivaali onkin valinnut sen tämän vuoden teemakseen: diagnoosi.

Sanaa käytetään usein kertomaan millaisia ihmiset ovat tai millainen yksilö on, vaikka todellisuudessa diagnoosi on prosessi, jossa yhteiskunta valitsee, kuinka ihmisiä tarkastellaan.

Näyttely kysyy, mitä jos ongelmana ovatkin yhteiskunnalliset olosuhteet, ja yksilöiden sijaan tervehdyttämistä tarvitsisikin yhteiskunta?

Festivaalin taitelijat tulevat eri suunnista: Suomesta, Kataloniasta, Libanonista ja Vietnamista.

Temaattisessa tarkastelussa ovat muun muassa joukkohysteria, muunsukupuolisuus, erakkous, queer-identiteetti ja korruptio.

Libanonilaisen Myriam Boulosin What’s Ours -sarja (Se mikä on meidän) on päiväkirjamainen muotokuva Libanonin pääkaupungista Beirutista kaupunkina ja vallankumouksen keskellä elävänä yhteiskuntana.

Libanonin mielenosoitukset alkoivat vuonna 2019 reaktiona hallituksen korruptioon ja säästötoimiin ja huipentuivat elokuussa 2020 Beirutin tuhoisan satamaräjähdyksen myötä. Poliittinen korruptio ajaa ihmisten arjen jatkuvaan epävarmuuteen, kuin ulkoapäin määritetty diagnoosi ilman parannuskeinoa.

Boulosin kuvat kertovat kuitenkin siitä, miten lannistumattomia ihmiset ja kehot voivat olla, erityisesti silloin, kun ne yhdessä nousevat vastustamaan sortavia rakenteita.